Uutiset

Suomen Pankkiin valittu Marja Nykänen: Hyvä, ettei pankkien mokia maksateta veronmaksajilla

Yllätys on hankala sana kuvaamaan sitä, mitä perjantaina Suomen Pankin johtokuntaan valittu oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari

Marja Nykänen

ajattelee valinnastaan.

Oikeastaan Nykänen ajattelee ihan päinvastoin.

Hän toteaa, että paikkaa hakeva ihminen toivoo aina pärjäävänsä valinnassa niillä vahvuuksilla, joita hänellä on.

– Koen sen positiivisena asiana ja luottamuksen osoituksena pankkivaltuustolta. Jos voittaisin lotossa, voisin pitää sitä yllätyksenä, Nykänen sanoo.

Nykänen antoi Lännen Medialle haastattelun puhelimitse syyslomareissulta ”Slovakian takametsistä”. Hän siirtyy Suomen Pankin johtokuntaan Finanssivalvonnan apulaisjohtajan tehtävistä.

Nykänen ei halua arvailla, millä perusteilla pankkivaltuusto on päätöksensä tehnyt. Sen sijaan hän kertoo hakeneensa johtokuntaan sen takia, että hän ajatteli osaamisestaan olevan hyötyä Suomen Pankille.

– Minulla on parinkymmenen vuoden kokemus pankkipuolelta rahamarkkinoitten ja pankkien osalta liikepankista ja kuusi vuotta Finanssivalvonnasta finanssialan toimijoiden pankki- ja vakuutussektorin valvojana, hän sanoo.

Paineita digitalisaatiosta

Euroopan pankkisektorilla on haasteita, uusi johtokunnan jäsen myöntää.

– Pitkään jatkunut finanssikriisi on kohdellut pankkeja kovalla kädellä siinä mielessä, että pankkisektorin riskit liittyvät matalaan korkotasoon ja sitä kautta ansaintalogiikkaan ja liiketoimintamallehin. Liiketoimintamalleihin kohdistuu painetta myös digitalisaation myötä, Nykänen sanoo.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että perinteisen pankkitoiminnan menettelyt eivät enää välttämättä toimi. Pankit joutuvat miettimään uusia tapoja toimia ja luomaan uusia järjestelmiä, mikä on kallista. Se puolestaan aiheuttaa kustannuspaineita.

Toinen keskeinen huomio Nykäselle on se, että euromaiden pankeissa osalla on luottosalkuissaan hoitamattomia luottoja, jotka eivät tuota tarpeeksi korkotuloa. Se heikentää pankkien mahdollisuuksia toimia ”yhteiskunnan öljynä” luotonmyöntäjinä ja kasvun sekä investointien edistäjinä, Nykänen sanoo.

Nykänen on haluton puhumaan uudesta mahdollisesta finanssikriisistä. Hän näkee, että finanssikriisi on alkanut vuonna 2008 ja siinä on ollut erilaisia vaiheita. Kaikki tapahtunut on sen jatkumoa.

Deutsche Bankin raportoituja vaikeuksia Nykänen ei halua kommentoida ollenkaan.

– Siitä on sopimus euroalueen pankkivalvonnan piirissä, että EKP (Euroopan keskuspankki) kommentoi sitä, hän sanoo.

Nykänen kannattaa sijoittajavastuuta

Sijoittajien vastuuta ja sääntelyä pankkisektorilla Nykänen kannattaa.

– Se, että tuli sääntely [siitä], että vaikeuksiin joutuneita pankkeja ei pelasteta veronmaksajien varoilla ja sitä kautta vältetään tällaista moraalikatoa, on hyvä asia.

Hän kuitenkin näkee myös ongelman: sääntely on uutta ja niin sanotut MREL-vaatimukset aiheuttavat sijoittajien puolella epävarmuutta. MREL-vaateella tarkoitetaan sitä, että pankki määrätään varmistamaan, että tarpeen vaatiessa sillä on riittävästi sijoittajavastuun piiriin kuuluvaa pääomaa ja velkaa.

– Se saa tietyllä tavalla sijoittajat hermostumaan, mikä heidän kohtalonsa olisi, jos pankki joutuu vaikeuksiin, Nykänen sanoo.

Taloutta kansantajuistettava

Marja Nykänen ei tunne

Olli Rehniä

(kesk.), joka valittiin toisena uutena jäsenenä Suomen Pankin johtokuntaan. Hän uskoo yhteistyön sujuvan hyvin, sillä hän on tottunut niin sanottuun kollegiotyöskentelyyn.

– Vastuualueista sovitaan erikseen, Nykänen sanoo.

Suomen Pankin keskeisiksi tehtäviksi Nykänen nimeää euroalueen rahapolitiikkaan vaikuttamisen, rahapolitiikan täytäntöönpanon kansallisena keskuspankkina sekä maksujärjestelmien toimivuuden ja luotettavuuden turvaamisen kansallisesti.

Hän löytää Suomen Pankin toiminnasta myös asian, jolla on kosketuspintaa tavallisen ihmisen arkeen: käteisen osuus maksuvälineenä on vähenemässä. Suomen Pankin tehtäviin kuuluu Nykäsen mukaan myös huolehtia uusien maksuvälineiden turvallisuudesta.

Talouden kansantajuistaminen on Nykäselle asia, josta hän haluaa pitää kiinni.

– Olisi hyvä, että ihmiset olisivat kiinnostuneita talousasioista. Ne on vaikeita asioita, mutta sen takia Suomen Pankin tulisi tuottaa kansantajuista tietoa.

Ei nais–mies-kysymys

Marja Nykäsen valinnan kohdalla ei ole jätetty huomioimatta sitä seikkaa, että hän on nainen.

– Olen ollut 30 vuotta työelämässä enkä ole koskaan miettinyt näitä asioita nais–mies-kysymyksinä, Nykänen toteaa.

Sen sijaan hän ajattelee, että missä tahansa ryhmässä on hyvä olla erilaisia ihmisiä, oli kyse sitten iästä tai työkokemuksesta.

– Ryhmädynamiikan kannalta on hyvä, että ryhmässä on erilaisia näkökulmia ottamatta kantaa, mikä se ryhmä on, Nykänen sanoo.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat