Uutiset

Suomen pienin kunta joutuu pian luopumaan itsenäisyydestään — ­"Meidän välillämme on vain vettä, kuinka me voisimme tehdä yhteistyötä"

Sottungalainen Britt Pettersson rakastaa merta. Puhuessaan merestä hän tarkoittaa vesialuetta, joka jatkuu niin kauas kuin silmä siintää. Maarianhaminassa merta ei ollut riittävästi. Sottungassa syntynyt ja kasvanut Pettersson muutti miehensä Maxin kanssa Maarianhaminasta takaisin synnyinkuntaansa sen jälkeen, kun pääsi eläkkeelle.

-Oli hyvä asua kaupungissa, kun lapset olivat koulussa, mutta sitten halusin kotiin, Pettersson kertoo.

Nyt Pettersson on Sottungan elinkeinolautakunnan puheenjohtaja ja vastaa kansanopiston kurssitoiminnasta kotikunnassaan. Koska Sottungassa on vain runsaat 90 asukasta, täytyy jokaisen kynnelle kykenevän osallistua jollain tavoin kunnan toimintaan. Muuten itsellisen yhteisön elämä keskellä merta olisi päättynyt jo ajat sitten. Petterssonin mukaan kyse ei ole kuitenkaan pakosta.

-Kaikki haluavat tehdä yhteisön eteen jotakin. Se kuuluu asiaan, hän sanoo.

Sottunga on Ahvenanmaan ja Suomen kunnista pienin. Jos Ahvenanmaan maakuntahallituksen suunnitelmat toteutuvat, Sottungan itsenäinen taival kuntana päättyy lähivuosina. Valmisteilla on kuntarakennelaki, joka yhdistäisi Ahvenanmaan kunnat niin, että nykyisen kuudentoista sijaan kuntia olisi enää neljä. Maarianhaminaa uudistus ei koske, mutta kaikkia muita kuntia patistetaan yhteen. Tavoitteena on, että Ahvenanmaalla olisi neljä kuntaa viimeistään vuonna 2022. Pikkukunnat aiotaan liittää pakolla, koska vapaaehtoisia liitoksia ei ole syntynyt monista yrityksistä huolimatta. Maakuntahallituksen pöydällä on esitys, jossa Sottungan paikka on samojen rajojen sisällä neljän muun saaristokunnan, Föglön, Kökarin, Kumlingen ja Brändön kanssa.

-Koskaan ennen ei ole kuntaliitoksia tehty, nyt sitten pakolla kaikki yhteen, Britt Pettersson puuskahtaa.

Hän uskoo, että kuntaliitokset voivat olla hyvä ratkaisu Ahvenanmaan pääsaarella.

-Meidän välillämme on vain vettä. Kuinka me voisimme tehdä yhteistyötä, hän kysyy.

Lähimpänä on Föglö, jonne on puolen tunnin merimatka. Sen sijaan suunnitellun saaristokunnan toiselle laidalle Brändöhön kestää matkustaa monta tuntia. Sottunga, kuten Ahvenanmaan itäisen saariston muutkin kunnat, koostuu lukemattomista saarista, joiden välillä ei ole kiinteää tieyhteyttä.

Britt Pettersson pitää julkisia liikenneyhteyksiä saariston elämänlankana. Samaa mieltä on Sottungan kunnansihteeri Kennet Lundström, joka nostaa toimivan saaristoliikenteen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi alueen kehityksen kannalta.

-Liikenne on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Se menee kuntareforminkin edelle, Lundström toteaa.

Ahvenanmaalla saarten välisestä yhteysalusliikenteestä vastaa maakuntahallinnon alainen Ålandstrafiken. Lundströmin mukaan yhteysalusten kapasiteetti on äärirajoilla, sillä vuoroja on viime vuosina vähennetty.

-Erityisesti kesäaikaan lautat ovat aivan täynnä.

Tarkkaan ottaen Lundström on kunnansihteeri vain puolipäiväisesti. 50 prosenttia palkasta tulee projektirahoituksena. Sottungassa on käynnissä kolme erilaista EU-rahoitteista projektia, joista yksi on venesataman kunnostus. Pienen ja sievän venesataman palveluja kohennetaan ja venepaikkoja rakennetaan lisää. Sottunga on monen Turusta Maarianhaminaan seilaavan matkan varrella. Lundströmin mukaan Sottungalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada liki puolta miljoonaa euroa projektirahaa, ellei se olisi itsenäinen kunta.

Sottungassa kunnan työntekijöitä on kymmenen, joista puolet on osa-aikaisia. Koululaisia on kaksi. He käyvät kolmena päivänä viikossa koulua naapurikunnassa Föglössä. Kahtena päivänä he käyvät Sottungan omaa koulua,

Kunnassa on osuuskauppa, jossa on yksi palkattu työntekijä. Muuten kauppa pyörii talkoovoimin. Kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella muulloin paitsi maanantaisin, jolloin kirjastonhoitaja on paikalla.

Työttömiä Sottungassa on nolla.

-Jos on työtön, ei ehkä muuta tänne asumaan. Jotta tänne voisi muuttaa, on melkein pystyttävä itse työllistämään itsensä, Lundström toteaa.

Lundström ei tiedä, jatkuuko kunnansihteerin pesti mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen. Tulevaisuus on vielä auki, hän sanoo. Kaikkia kunnallisia palveluja ei Sottungasta voi silti viedä.

-Jonkinlainen aluekonttori pitää kuitenkin olla, vaikka kunnansihteerin tai johtajan työt loppuisivat, Lundström toteaa.

Sottungan päättäjät suhtautuvat tulevaisuuteen realistisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Björn Rönnlöf sanoo, että Sottungalla olisi edessä jonkinlainen kuntaliitos joka tapauksessa, oli pakko tai ei.

-Tämä johtuu taloudellisesta tilanteestamme, ikärakenteesta ja siitä, ettei kaikkiin kunnallisiin päätöksentekoelimiin ehkä lopulta saada riittävästi edustajia, Rönnlöf kertoo.

Sottungassa on kunnanvaltuusto, -hallitus ja koko joukko lautakuntia.

Puolet kunnan budjettivaroista menee vanhustenhuoltoon. Kunnalla on kotihoitajia, muttei omaa vanhainkotia. Jos kotihoito ei enää riitä, on edessä muutto vanhusten palvelutaloon pääsaarelle tai lähikuntaan Föglöhön.

Sottungalla on jo ollut vaikeuksia pysyä pystyssä: kunta on saanut kahdesti maakuntahallinnolta lisätukea vanhustenhoitoon, koska omat rahat eivät ole riittäneet.

Ahvenanmaan oman soten ansiosta Sottungalla on kuitenkin yksi huoli vähemmän mantereeseen verrattuna: terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa maakuntahallinnon alainen Ålands hälso- och sjukvård ÅHS. Ahvenanmaan terveyspalvelu-uudistus toteutettiin jo yli 20 vuotta sitten. Sottungassa käy kahtena päivänä viikossa sairaanhoitaja, ja lääkärinvastaanotto on kerran kuussa. Jos tulee hätätilanne, helikopteri vie Maarianhaminaan.

Nyt maakunnassa aiotaan lisätä myös sosiaalipalveluiden yhteistyötä. Suunnitteilla on Kommunernas socialtjänst (KST) eli kuntien yhteinen sosiaalipalvelu, jonka rahoittajia ja käyttäjiä olisivat kaikki Ahvenanmaan kunnat.

Jenny Nylund
on juuri sellainen itsensätyöllistäjä, jollaisia Sottungan kaltaiset saaristokunnat tarvitsevat. Nylund muutti Sottungaan Maarianhaminasta kymmenisen vuotta sitten – töiden perässä. Hän tuli töihin päiväkotiin. Sitten kun hoitolapset loppuivat, oli Nylundin keksittävä itselleen työ. Nyt päiväkoti on ”lepotilassa” ja käynnistyy taas, jos tarve vaatii.

Nylund alkoi pyörittää nettikauppaa, joka myy ahvenanmaalaisten käsityöläisten tuotteita. Kotinsa, vanhan pappilan, kellarissa hän valmistaa ekologista saippuaa, jota on myynnissä niin Ahvenanmaalla kuin mantereellakin. Saippuat on nimetty Sottungan vanhojen kantatilojen mukaan.

Nylund viihtyy Sottungan rauhassa, jossa luovuudella on tilaa rehottaa.

-Inspiroidun siitä, kun on niin rauhallista, sanoo Nylund, joka valmistaa parhaillaan myös kylttejä sataman kojuihin. Jokaisessa kyltissä on jonkin Sottungan saaren nimi.

Muiden sottungalaisten tavoin Nylund suhtautuu kuntauudistukseen epäilevästi.

-Megaiso keskittäminen ei ole hyvä juttu.

Hän toteaa, että pienten, pitkin merta sijaitsevien kuntien hallintoa on vaikea keskittää. Tätä voi olla vaikea tajuta mantereella, jossa naapurikuntaan on 20 kilometrin ajomatka tietä pitkin. Nylund myös toivoo, että saaristoliikennettä uudistettaisiin yhtä jalkaa kuntarakenteen kanssa.

Itsehallinnollinen Ahvenanmaa on monin tavoin erityislaatuinen alue Suomessa. Erikoinen se on myös siksi, että kuntia on selvästi muuta maata tiheämmässä.

-Ahvenanmaalla palvelut ja kaupat ovat saattaneet lopettaa toimintansa, mutta kunta on yhä viimeisenä rakenteena jäljellä, toteaa Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg.

Sandbergin mukaan Ahvenanmaan kunnat ovat varsin erilaisia keskenään. Runsaan 11 000 asukkaan Maarianhamina on luku sinänsä, mutta myös pienten kuntien tilanne vaihtelee. Osa kunnista on pärjännyt tähän asti taloudellisesti melko hyvin. Vaikka rahat eivät loppuisikaan, vastaan saattaa kuitenkin tulla pula asiantuntijoista.

-Esimerkiksi kaavoitusprosessit voivat olla vaikeita, eikä kaikilla kunnilla ole niihin riittäviä resursseja, Sandberg sanoo.

Ahvenanmaan maaseudun ja saariston asukkaat eivät ole silti tuuliajolla, vaikka kunnat pieniä ovatkin. Sandbergin mukaan kuntien palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, ovat hyvällä tolalla.

-Tässä asiassa pitää nostaa hattua. Palvelujen tasoa ei ole haluttu ajaa alas.

Ahvenanmaan kuntauudistuksen perustelut kuulostavat tutuilta: tavoitteena on taata yhdenvertaiset palvelut maakunnan kaikille asukkaille. Maakuntahallituksen kuntaministerin Nina Fellmanin mukaan kuntalakiuudistus on tarpeellinen, koska vapaaehtoisin keinoin ei ole päästy kokonaisratkaisuun, jossa mukana olisivat kaikki kunnat.

-Useimmat kunnat suhtautuvat liitoksiin vaistomaisesti kielteisesti, mutta ajan mittaan yhä useampi on tajunnut, että muutos on välttämätön.

Fellmanin mukaan kuntauudistus on tarpeellinen myös siksi, että maakuntaa pystyttäisiin paremmin kehittämään kokonaisuutena.

Saareen juurtunut haluaa myös saarella pysyä, oli kunnan nimi mikä hyvänsä. Vielä merituuli on viileä ja kevät myöhässä, eikä kesästä uskalla kunnolla puhuakaan. Silti kesä tulee, niin kuin se on joka vuosi tullut, ja silloin Britt Pettersson viettää puolisonsa kanssa paljon aikaa merellä.

Max Pettersson tosin ei odottele kesäkuumia, vaan ajaa veneellä merelle heti, kun lintujen kevätmetsästys alkaa.

Kunta voi kadota, meri ei. Britt Pettersson pelkää silti, että jos Sottunga lakkaa olemasta, hän menettää myös pienen palasen itsestään.

-Identiteetti on tärkeä asia.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic