Uutiset

Suomen tasoristeyksien turvallisuustaso saa Onnettomuustutkintakeskukselta moitteita – parannuksia on tulossa

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi pitää Suomen tasoristeyksien turvallisuustilannetta Pohjoismaiden kehnoimpana.

-Meillä on tienkäyttäjän kannalta paljon tasoristeyksiä, joissa olisi parannettavaa. Suomessa on yli 800 tasoristeystä, joissa kulma on yli 90 astetta eli juna tulee takaa oikealta, kuten Raaseporin onnettomuudessa, johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoi torstaina Raaseporin onnettomuuteen liittyneessä tiedotustilaisuudessa.

Viime lokakuun lopussa Raaseporissa tapahtuneesta onnettomuudesta kolme varussotilasta ja yksi junan matkustaja kuolivat, kun Puolustusvoimien maastokuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät.

Lisäksi varussotilaista vakavasti loukkaantui kolme ja kaksi lievästi.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestynyttä junaa. Keskus painottaa, että tasoristeyksien turvallisuuden parantamiseen on löydyttävä tahtoa ja resursseja.

-Suomessa on edelleen lukuisia vastaavanlaisia vaarallisia tasoristeyksiä, joiden turvallisuus on jäänyt parantamatta tai ne ovat jääneet poistamatta, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Parannukset vaativat rahaa

Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen ei heti allekirjoita väitettä siitä, että Suomen tasoristeykset olisivat Pohjoismaiden turvattomimpia.

-Pyytäisin enemmän perusteluja siitä, miksi Suomi näin sijoittuisi. Toki esimerkiksi Ruotsi käyttää 10 vuoden aikana noin sadan miljoonan euron edestä rahaa tasoristeysinfraan, kun Suomessa tähän samaan käytetään suunnitelmien mukaan noin 10 miljoonaa euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Rahoille on lisäksi paljon jakajia, kun esimerkiksi teiden ja ratojen kunnossapitoon, junaratojen parannuksiin ja vesiväyliin tarvitaan rahaa, Koistinen kertoo.

Liikennevirastolla on parannusohjelma myös tasoristeyksille. Vuosien 2018–2022 aikana on tarkoitus parantaa 65 tasoristeyksen turvallisuutta. Hintalappu on noin 28 miljoonaa euroa. Tasoristeyksiä esimerkiksi parannetaan tai suljetaan. Lisäksi selvitetään satelliittinavigoinnin hyödyntämistä sekä lisätään STOP-merkkejä tasoristeyksiin.

-Lahti-Heinola -välille asennetaan uusia laitteita, jotka toimivat kustannustehokkaasti aurinkoenergialla. Parannukset riippuvat paljon siitä, miten rahoitusta niille tulevina vuosina saadaan. Se voisi olla hyvä, jos tasoristeykset saisivat niille korvamerkittyjä rahoja ja rahoitus olisi selvillä esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi suunnitelmallisuuden takaamiseksi, Koistinen miettii.

Puolustusvoimillekin suosituksia

Puolustusvoimat saa niin ikään suosituksia Onnettomuustutkintakeskukselta. Puolustusvoimien olisi kehitettävä harjoitustensa riskien arviointia. Raaseporin tasoristeystä ei ollut tunnistettu riskiksi.

-Kun isänmaa kutsuu nuoriaan palvelukseen, nuorten on myös kotiuduttava terveinä, Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Puolustusvoimia kehotetaan myös satsaamaan turvavöiden helppokäyttöisyyteen ja niiden käytön valvontaan. Raaseporin onnettomuudessa maastokuorma-autossa lavalla olleilla ei ollut turvavöitä kiinnitettynä.

-Taisteluvarustuksessa turvavöitä on mahdotonta käyttää. Puolustusvoimien olisi kiinnitettävä huomioita istuimiin, jotta turvavöitä voitaisin käyttää. Turvavöiden käyttöä ei lisäksi valvota. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset, Nurmi sanoo.

Sisäministeriölle suositetaan sitä, että toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka perustetaan pitkäkestoisissa ja poikkeavissa tehtävissä, joissa on mukana monia viranomaisia.

Raaseporin onnettomuus

Onnettomuus tapahtui Raaseporissa Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä torstaina 26.10.2017 noin kello 8.
Karjaalta Hangon suuntaan kulkenut kiskobussi törmäsi Puolustusvoimien maastokuorma-autoon, joka oli ylittämässä Skogbyn vartioimatonta tasoristeystä idän suunnasta. Maastokuorma-autossa oli kahdeksan varusmiestä: kolme ohjaamossa ja viisi lavalla. Kiskobussissa oli kuljettajan lisäksi 15 matkustajaa.
Muutaman sadan metrin ajon jälkeen kolonnan kärjessä olleen maastokuorma-auton kuljettaja pysäytti auton hetkeksi ja jäi odottamaan jälkeen jääneitä kolonnan muita ajoneuvoja. Muiden ajoneuvojen saavuttaessa maastokuorma-auton, sen kuljettaja alkoi ajaa hiljaisella nopeudella eteenpäin kohti 30 metrin päässä olevaa Skogbyn tasoristeystä.
Samanaikaisesti tasoristeystä lähestyi Karjaan suunnasta kohti Hankoa kulkeva kiskobussi.
Kiskobussin kuljettaja havaitsi risteystä lähestyvän maastokuorma-auton ja antoi junan viheltimellä kahdesti varoitusmerkin. Maastokuorma-auton ohjaamossa olleet kolme varusmiestä eivät huomanneet lähestyvää junaa eivätkä kuulleet sen varoitusääntä. Autoradio ei ollut päällä, eivätkä lasit olleet huurteessa. Lumisateella ei ollut vaikutusta onnettomuuteen.
Kuorma-auton kuljettaja jatkoi ajamista suoraan junan eteen. Kiskobussin kuljettaja tulkitsi ensin maastokuorma-auton pysähtyvän, koska se lähestyi risteystä pienellä nopeudella.
Tajuttuaan, että maastokuorma-auto ei pysähdykään, veturinkuljettaja aloitti hätäjarrutuksen. Hän ei huomannut kenenkään kuorma-auton ikkunasta tähystävän junaa.
Junan vauhti ei ehtinyt hidastua merkittävästi ja sen vasen etukulma törmäsi maastokuorma-autoon oikean takapyörän kohdalle.
Maastokuorma-auto paiskautui törmäyksen voimasta raiteen toiselle puolelle 54 metrin päähän. Auton ohjaamo irtosi ja putosi 40 metrin päähän törmäyskohdasta. Ohjaamossa ja lavalla matkustaneet varusmiehet sinkoutuivat ajoneuvon ulkopuolelle.
Kiskobussi pysähtyi 354 metrin päähän tasoristeyksestä.
Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi kiskobussin matkustaja. Kolme varusmiestä loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi.
Lähde: Onnettomuustutkintakeskus

Asiasanat

Uusimmat