Uutiset

Suomen valkovenäläiset vastustavat vaalivilppiä ja suorittavat ovensuukyselyä äänestyspaikalla, vaikka sunnuntain presidentinvaalin tulos lienee selvä – "muutos ei tapahdu yhdessä päivässä"

Ryhmä Suomessa asuvia valkovenäläisiä suorittaa ovensuukyselyä ennakkoäänestyksestä aina sunnuntain vaalipäivään asti Valko-Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä.
Juri Lashkevich ja Eugenia Potakova ovat osa noin seitsemän hengen ryhmää, joka suorittaa ovensuukyselyä Valko-Venäjän suurlähetystön edustalla. Lashkevich oli mukana järjestämässä 19. heinäkuuta toteutettua solidaarisuusmielenosoitusta, jossa vaadittiin vapaita vaaleja. Kuva: Arttu Laitala
Juri Lashkevich ja Eugenia Potakova ovat osa noin seitsemän hengen ryhmää, joka suorittaa ovensuukyselyä Valko-Venäjän suurlähetystön edustalla. Lashkevich oli mukana järjestämässä 19. heinäkuuta toteutettua solidaarisuusmielenosoitusta, jossa vaadittiin vapaita vaaleja. Kuva: Arttu Laitala

Valko-Venäjällä järjestetään sunnuntaina presidentinvaali, joka on tavallaan jo käyty. Muun muassa Etyjin vaalitarkkailijat ovat pitäneet Valko-Venäjän vaaliprosessia vääränä ja epäluotettavana, ja voittajaksi julistetaan todennäköisesti 26 vuotta hallinnut presidentti Aleksandr Lukashenko.

Koska vaalitulokseen ei voida luottaa, valkovenäläiset ovat itse aktivoituneet todenmukaisemman vaalituloksen varmistamisessa. Ryhmä Suomessa asuvia valkovenäläisiä suorittaa ovensuukyselyä ennakkoäänestyksestä aina sunnuntain vaalipäivään asti Valko-Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä.

– Toistaiseksi äänestäjiä on ollut vain muutama. Suurin osa äänestänee sunnuntaina, sillä ennakkoäänestykseen liittyy yleensä enemmän väärinkäytöksiä. Emme osaa arvioida, paljonko äänestäjiä ilmestyy Suomessa. Heitä voi olla parisataa. Ihmiset ovat aktiivisempia kuin ennen, ovensuukyselyn puuhamies Juri Lashkevich sanoo.

Ovensuukyselyitä järjestetään Lashkevichin mukaan noin kahdessakymmenessä maassa. Taustalla ei ole mikään virallinen organisaatio, vaan ovensuukyselyt perustuvat kansalaisten omaan aktiivisuuteen. Lisäksi valkovenäläiset keräävät annettuja ääniä Golas -verkkosivustolle, jonne voi halutessaan rekisteröityä anonyymisti ja ilmoittaa, ketä on äänestänyt. Ääniä on tällä hetkellä rekisteröity yli 750 000.

Valkovenäläiset keräävät annettuja ääniä Kuva: Arttu Laitala
Valkovenäläiset keräävät annettuja ääniä Kuva: Arttu Laitala

Kansalaiset lähtivät kaduille

Kansalaiset ovat aktivoituneet myös Valko-Venäjän kaduilla. Reutersin mukaan viime torstaina Lukashenkon päävastustaja Svjtlana Tsihanouskajan vaalitilaisuus keräsi 63 000 ihmistä, suurimman yleisön sitten Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1991.

Samanaikaisesti hallinto on viimeiseen asti pyrkinyt tukahduttamaan oppositioliikehdintää. Tsihanouskaja lähetti heinäkuussa lapsensa turvaan EU:n alueelle saatuaan nimettömän uhkauksen lasten viemisestä tältä. Viranomaiset ovat peruneet Tsihanouskajan vaalitilaisuuksia vedoten esimerkiksi tapahtumapaikan kiireelliseen remonttitarpeeseen. Rauhanomaisia mielenosoittajia on pidätetty.

– Näemme, miten valtio yrittää pelotella ihmisiä ja pidätyksiä on ollut. Kriittinen massa on kuitenkin paljon laajempi kuin pari vuotta sitten, Lashkevich sanoo.

Ovisuukyselyyn vastataan anonyymisti. Kuva: Arttu Laitala
Ovisuukyselyyn vastataan anonyymisti. Kuva: Arttu Laitala

”EU:n on pian pakko reagoida”

Suuri kysymys on se, mitä tapahtuu vaalien jälkeen ja kuinka Lukashenko reagoi mielenosoituksiin. EU:lla on tässä roolinsa, Valko-Venäjän sisäpolitiikan tutkija Kristiina Silvan sanoo.

– EU:n ja Valko-Venäjän välit ovat lämmenneet vuosien 2015 ja 2016 myötä, kun Valko-Venäjä vapautti viimeiset poliittiset vangit ja EU poisti sille asettamansa talouspakotteet. Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen omalla painollaan on EU:lle tärkeä arvo. Oppositioehdokkaiden ja mielenosoittajien pidätykset ovat näissä vaaleissa olleet sen verran räikeää toimintaa, että EU:n on pian pakko reagoida.

Valko-Venäjän politiikan tutkija Ryhor Nizhnikau ei usko, että Valko-Venäjä haluaisi jäädyttää suhteita EU:hun.

– Kaduille lähtee todennäköisesti paljon ihmisiä, jolloin väkijoukkojen pelottelutaktiikka tuskin toimisi helposti.

Muutos ei tapahdu päivässä

Siihen ovensuukyselyillä ja mielenosoituksilla tuskin on vaikutusta, kuka vaaleissa julistetaan voittajaksi, Nizhnikau sanoo.

– Sen sijaan niillä voi olla toissijainen vaikutus. Mielenosoituksilla ja ovensuukyselyillä on suuri merkitys silloin, kun se tapahtuu Valko-Venäjällä. Ihmiset näkevät, etteivät ole yksin hallituksen vastaisten mielipiteidensä kanssa. Kansalaisliikehdintä muualla Euroopassa lisää painetta entisestään.

Muutos ei tapahdu yhdessä päivässä, Lashkevich sanoo.

– Muutos on ollut käynnissä pidemmän aikaa ja ihmiset ovat olleet viimeisimmissä vaaleissa yhä aktiivisempia. Mielipiteiden kertomista avoimesti ei pelätä enää niin paljoa. Toivomme toki poliittista muutosta, mutta se on hitaampi prosessi.

Valko-Venäjän presidentinvaali

Valko-Venäjällä järjestetään presidentinvaali 9. elokuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 4.–8. elokuuta.

Istuva presidentti Aleksandr Lukashenko on ollut vallassa 26 vuotta.

Nykyinen kärkiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja asettui ehdolle Lukashenkoa vastustavan bloggarimiehensä Sjarhei Tsihanouskin sijaan. Sjarhei Tsihanouski pidätettiin kesäkuussa yleisen järjestyksen häiritsemisestä.

Viime viikolla Valko-Venäjällä pidätettiin venäläisiä palkkasotilaita, joiden väitettiin suunnitelleen vaalien alla terrori-iskuja. Tsihanouskia syytettiin osalliseksi juoneen. Venäjä on kieltänyt väitteet iskujen suunnittelusta.

Helsingissä järjestettiin 19. heinäkuuta solidaarisuusmielenosoitus, jossa vaadittiin vapaita vaaleja Valko-Venäjälle.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic