Uutiset

Suomen Yrittäjät: Minimipalkat lakiin Suomessakin – STTK tyrmää esityksen, jota se epäilee yritykseksi purkaa yleissitovuutta

STTK: Lakiin kirjatut minimipalkat johtaisivat yleisen palkkatason laskuun ja työntekijän aseman heikentymiseen. Minimipalkkojen tasosta tulisi poliittinen kysymys.
STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto sanoo, ettei Suomessa ole tarvetta kirjata minimipalkkoja lakiin. Kuva: Nea Ilmevalta
STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto sanoo, ettei Suomessa ole tarvetta kirjata minimipalkkoja lakiin. Kuva: Nea Ilmevalta

Suomen Yrittäjät vaatii, että Suomessa pitäisi selvittää se, olisiko eri ammateista maksettavat minimipalkat syytä kirjata lakiin.

Suomessa eri alojen vähimmäispalkat määritellään pääasiassa työehto- ja virkasopimuksissa, mutta lakiin kirjatut minimipalkat ovat käytössä useissa EU-maissa.

– Mielestämme tämä asia pitäisi selvittää myös Suomessa. Samalla olisi syytä pohtia se, pitäisikö minimipalkan olla kaikille yhteinen vai onko oikein että se vaihtelee eri aloilla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti aiemmin syyskuussa, että kaikille eurooppalaisille työntekijöille pitäisi olla minimipalkka.

Von der Leyenin esityksen mukaan palkoista sopiminen pysyisi edelleen työnantaja- ja työntekijäliittojen käsissä, eikä hän ole romuttamassa niin sanottua pohjoismaista mallia.

Pohjoismaisella mallilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työehtosopimuksista ja palkoista sovitaan työmarkkinaosapuolten eli työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestön kesken. Näin toimitaan myös Suomen työmarkkinoilla.

– Meillä on yksityisellä sektorilla parisataa tuhatta työntekijää työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella ilman minimipalkkaa. Lakiin kirjattu minimipalkka tukisi myös heitä, Pentikäinen sanoo.

Lakiin kirjattu minimipalkka heikentäisi nykyisten työehtosopimusten painoarvoa, sillä sen jälkeen vähimmäispalkoista ei tarvitsisi sopia työehtosopimuksissa työnantajan ja työntekijäliiton välillä.

– Tietenkin tämä voisi työehtosopimusten painoarvoa aavistuksen vähentää, mutta silti niihin jäisi paljon asioita sovittavaksi. Minimipalkka olisi kuitenkin sellainen asia, jonka alitse työpaikoilla ei voi sopia. Tämä toisi vakautta ja raamia palkoista sopimiseen, hän täsmentää.

Pentikäinen lisää, että minimipalkat helpottaisivat myös oppisopimusten palkkauksen uudistamista ja mahdollistaisi niiden lisääntymisen.

Pentikäinen ei ota kantaa minimipalkkojen tasoon, sillä tämä kuuluisi poliittisen päätöksen teon piiriin. Tämä voisi nostaa minimipalkat jokaisten vaalien kestopuheenaiheeksi.

– Tämä riski tässä asiassa on, että minimipalkan oikeasta tasosta tulee jokaisten vaalien alla poliittinen keskustelun aihe. Jos näin käy, se on kuitenkin tärkeää yhteiskunnallista arvokeskustelua, hän sanoo.

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo, että minimipalkkojen määrittely laissa toisi vakautta palkoista sopimiseen. Kuva: Tomi Vuokola / Aamulehti
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo, että minimipalkkojen määrittely laissa toisi vakautta palkoista sopimiseen. Kuva: Tomi Vuokola / Aamulehti

 

STTK: Johtaisi palkat laskuun ja heikentäisi työntekijöiden asemaa

STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto tyrmää Pentikäisen puheet lakiin kirjatusta minimipalkasta.

Hänen mukaansa minimipalkkaa lakiin ei tarvita, sillä jo nyt työntekijöistä noin 90 prosenttia on alakohtaisten työ- ja virkasopimusehtojen piirissä.

– Minimipalkat ovat laissa joissakin maissa, joissa riittävää työehtosopimusturvaa ei ole. Suomessa tällainen ei ole tarpeen, sillä nykyinen kollektiivinen sopimusjärjestelmä on toimiva, Murto sanoo.

Lakiin kirjattu minimipalkka johtaisi Murron mukaan siihen, että palkat lähtisivät liukumaan alaspäin. Samalla työntekijöiden asema uhkaisi heikentyä.

– Suomen Yrittäjien esityksen taustalla lienee tavoite purkaa yleissitovuutta ja halu heikentää nykyistä käytäntöä. En myöskään pidä hyvänä, että minipalkoista säädetään laissa, koska silloin palkat ovat poliittisten suhdanteiden varassa, Murto sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen työsopimuslaki on toimiva, sillä se takaa kohtuullisen ja tavanomaisen palkan myös niille, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. Lain mukaan myös näillä aloilla palkan pitää olla rinnastettavissa yleiseen palkkatasoon.

– Kohtuuttoman alhaisissa palkoissa on kyse usein väärinkäytöksestä, jossa on rikottu lakia. Meistä on hyvä, että uudessa hallitusohjelmassa on sitouduttu etsimään keinoja alipalkkauksen kriminalisointiin.

EU-maissa yleinen käytäntö

Suomessa eri alojen lähtöpalkat määritellään työehto- ja virkasopimuksissa.

Näiden pariin kuuluu noin 90 prosenttia kaikista työntekijöistä.

Aloilla, joilla ei ole omaa työehtosopimusta tai ei noudeta sitovia työehtosopimuksia, noudatetaan työsopimuslakia.

Työsopimuslain mukaan työntekijälle on maksettava tavanomainen tai kohtuullinen palkka.

Lakisääteinen minimipalkka on kaikissa muissa EU-maissa paitsi Suomessa, Ruotsissa, Itävallassa, Tanskassa ja Italiassa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti kampanjansa aikana esittävänsä eurooppalaista minimipalkkaa kaikille EU-maiden työntekijöille.

Pohjoismaiset ammattiliitot eivät esityksestä piitanneet. Liittojen mukaan palkkatasosta päättämisen pitää olla kansallinen asia ja työmarkkinaosapuolten välinen kysymys.

Fingerpori

comic

Uusimmat