Uutiset

Suomessa ei ole timantteja tai öljyä – uusien innovaatioiden löytäminen huutaa rahaa

Tieteentekijöiden liitossa jännätään budjettiriihen lopputulosta. Ensin olivat juhlat, sitten painuttiin maan alle.
Budjettiriihi on lämminnyt maanantaista lähtien. Kuivaa viljaa eli valmista tavaraa odotellaan illan suussa. Korkeakouluväki odottaa jännittyneenä, miten luvatut lisärahat budjetoidaan. Rahaministeri Mika Lintilä (kesk.) vetää riihtä rauhalliseen tyyliinsä.
Budjettiriihi on lämminnyt maanantaista lähtien. Kuivaa viljaa eli valmista tavaraa odotellaan illan suussa. Korkeakouluväki odottaa jännittyneenä, miten luvatut lisärahat budjetoidaan. Rahaministeri Mika Lintilä (kesk.) vetää riihtä rauhalliseen tyyliinsä.

Budjettiriihen yksi kuumimmista teemoista on koulutusrahojen tulevaisuus.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) budjettiesityksen linjaus on ollut, että yliopistoille ja ammattikorkeakouluille budjetoidaan ensi vuodeksi yhteensä 15 miljoonaa euroa. Loput hallitusohjelmaan kirjatuista 60 miljoonasta on tarkoitus budjetoida myöhemmin.

Tästä jaksottamisesta nousi äläkkä. Korkeakoulut sekä osa ministereistä katsoo, että koko potti pitäisi sisältyä kokonaisuudessaan jo ensi vuoden budjettiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu korotuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ohjelman mukaan yliopistojen pysyvää perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuoppaa vähän täytetään

Tieteentekijöiden liitossa uutisia riihestä odotetaan malttamattomana.

– Olemme ajatelleet, että tulossa on tuo 40 miljoonaa euroa plus indeksikorotukset. Aluksi olimme juhlatunnelmissa, mutta sen jälkeen tuli palautus, ei maan pinnalle, vaan vähän maan alle. Mutta ei hätäillä vielä, vaan katsotaan, mitä riihessä päätetään, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola kertoo.

Hänen mukaansa liitolla ei ole rajapyykkiä summasta, joka vielä pelastaisi suunnan.

– Kaikki tuon 40 miljoonan euron alle on huonoa. Itse asiassa tuo luvattukin summa on sellainen, ettei se vielä täytä kuoppaa, vaan vähän täyttää sitä.

Tilinpäätökset karuja

Hän viittaa viime vuosien säästöohjelmiin, joiden seurauksena yliopistot ovat joutuneet kovan kulukurin eteen.

– Yliopistojen tilinpäätökset ovat karuja. Määräaikaisia sopimuksia ei ole uusittu. Kun joku henkilöstöstä jää eläkkeelle, niin hänen tilalleen ei ole otettu uutta. Jos tarvittavaa lisärahoitusta ei saada, niin edessä ovat irtisanomiset. Muuten emme selviä.

Peltola sanoo ymmärtävänsä, että ottajia on paljon, eikä kaikkea voi saada.

– Rahan sijaan meitä on kannustettu sanallisesti siihen, että yliopistojen pitäisi profiloitua enemmän ja nostaa strategista johtamistaan. Tämä on aika vaikeaa toteuttaa, jos rahaa ei tule. Silloin se on sitä kuuluisan paniikkinappulan painamista.

Peltola kertoo surevansa, ei vain yliopiston henkilökunnan, vaan myös lähes 300 000 opiskelijan ja suomalaisen yhteiskunnan takia korkeakoulutuksen tilaa.

– Yliopistot tuovat alueellisesti osaamista ja vetovoimaisuutta. Jo nyt meillä on osaamisvajetta. Yhteiskunta kaipaa osaajia.

Lyhyellä aikavälillä rahapula iskee yliopistoissa opiskeleviin, joiden opinnot muuttuvat erilaatuisiksi. Pitemmässä juoksussa se vaikuttaa meidän tutkimustyöhön. Kuka keksii seuraavat hammasimplantit, johtamisjärjestelmät tai vaikkapa uuden xylitolin tai benecolin? Nämä kaikki ovat tutkimus- ja kehitystyön tuloksia.

– Meillä ei ole timantteja tai öljyä. Mikä on tulevaisuuden skenaario, jos koulutusta ja tutkimusta ajetaan alas, hän kysyy.

 

 

Uusimmat