Uutiset

Suomessa joudutaan turvautumaan tuontihakkeeseen – Suoria sanoja turpeen alasajosta: "Tuo todella merkittäviä epävarmuuksia talvijaksoilla" ja "asukkaat maksavat"

Suuri osa suomalaisista asunnoista lämpiää metsäenergialla ja tänä päivänä vielä myös turpeella tuotetulla kaukolämmöllä. Kuvituskuva. Kuva: Nina Susi
Suuri osa suomalaisista asunnoista lämpiää metsäenergialla ja tänä päivänä vielä myös turpeella tuotetulla kaukolämmöllä. Kuvituskuva. Kuva: Nina Susi

– Metsäenergian osalta joudumme turvautumaan tuontihakkeeseen, koska muutoin toimitusketjujen varmuus heikkenee kestämättömän alas.

Näin vastaa Loiste Energian tekninen johtaja ja Kainuun Voiman toimitusjohtaja Kimmo Keinänen kysymykseen, riittääkö voimalaitoksiin tänä talvena kotimaista energiaraaka-ainetta.

Kysyimme energian saatavuudesta viideltä eri puolilla Suomen toimivalta ja puuta sekä monin paikoin vielä myös turvetta käyttävältä energiayhtiöiltä.

Keinäsen mukaan metsäenergian osalta saatavuusongelmat kasvavat ulkolämpötilan laskiessa miinus 20 asteen paikkeille.

– Ongelmat syntyvät murskauksissa ja kuljetuksissa. Isotkin terminaalimäärät hupenevat nopeasti ja avuksi on jouduttu käyttämään turvetta, hän sanoo.

Bioenergiaa on vaikea varastoida

Energiayhtiöt joutuvat nyt miettimään raaka-ainepalettiaan ja sen kestävyyttä aiempaa tarkemmin. Suomen johtavan turvetuottajan Vapon ennusteen mukaan energiaturpeen kysyntä laskee puoleen jo vuoteen 2025 mennessä, kun verokanta ja päästöoikeuden hinta kiihdyttävät turpeen alasajoa.

Marinin hallitus nosti turpeen verotusta vuodenvaihteessa.

Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtajan Jussi Laitisen mukaan puuraaka-aineen saatavuusongelmia ei ole vielä ollut, mutta pelkona on, että niitä esiintyy tulevaisuudessa.

– Kylmiä ja pitkiä talvia tulee tulevaisuudessakin ja bioenergiaa on vaikea varastoida. Meillä varastointitarve on 15 prosenttia enemmän polttoainetta verrattuna normaalivuoteen. Jos tuota määrää ei ole, joudumme käyttämään fossiilisia polttoaineita, Laitinen kertoo.

Energiarankapuuta naapurimaista

Keski-Suomessa toimiva Alva on hankkinut energiarankapuuta koeluontoisesti sekä Ruotsista että Venäjältä.

Alvan kehitysjohtaja Tiina Mikkola kertoo, että päätökset näistä hankinnoista on tehty jo ennen lämmityskauden alkua.

– Polttoaineen saatavuus ei toistaiseksi ole merkittävä ongelma, mutta olemme toki tietoisesti pyrkineet ennakoimaan asioita ja varmistamaan saatavuutta sekä hallitsemaan ylipäätään riskiä saatavuudesta, hän sanoo.

Loimuan toimitusjohtajan Matti Tynjälän mukaan tämänvuotinen kunnon talvi on toisaalta auttanut puuraaka-aineen keräämistä, eikä saatavuusongelmia ole vielä ollut.

– Kunnon talvisää samalla helpottaa polttoaineen kuljettamista metsästä.

Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen tähdentää, että yleisesti ottaen lämmin vuosi 2020 toi säästöjä polttoaineen kulutusmääriin.

– Joensuun energiantuotannossa hyödynnetään jonkin verran tuontipolttoaineita Venäjältä, mutta tämä on meillä suunnitelman mukaista hankintaa.

Hallittu siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin

Energiayhtiöillä on yhtenäinen näkemys siitä, millaista energiapolitiikan pitäisi olla. Sanat ennustettavuus ja pitkäjänteisyys toistuvat.

– Päätöksiltä odotetaan pitkäjännitteisyyttä ja päätösten siirtymäajat tulisivat olla riittävät, jotta muuttuvaan toimintaympäristöön ehditään valmistautua koko toimialalla, Juha Räsänen toteaa.

Tampereen Jussi Laitisen mukaan turpeen energiakäytön lopettaminen nopeutetulla aikataululla johtaa siihen, että Suomi joutuu turvautumaan tuontiin, koska kotimaista logistiikkaketjua ei voida rakentaa tällä aikataululla.

Juha Räsänen tuo esille myös sen, että turpeen veronkorotus saattaa kuumentaa biopolttoainemarkkinoita.

Turpeen korvaaminen hukkalämmöillä, tuulivoimalla, auringolla ja puupolttoaineella on Kimmo Keinäsen mukaan mahdollista pidemmällä aikavälillä, mutta nykyinen linjaus turpeen alasajosta on hänen mukaansa kestämätön aikataulullisesti. Se tuo todella merkittäviä epävarmuuksia tuotantojen käytettävyyksissä talvijaksoilla.

– Turpeelle pitäisi antaa maksimimäärä käyttäjille lämmöntuotannossa, jonka jälkeen ylimenevästä käytöstä ”rokotetaan”. Tällöin huoltovarmuus, tuottajat, koneistot ja tuotantolaitokset pääsisivät kestävällä ja kustannustehokkaalla mekanismilla viemään toimintoja kohti päästöttömiä vaihtoehtoja, Keinänen ehdottaa.

Alvan toimitusjohtajan Tuomo Kantola tähdentää, että esimerkiksi turpeen vähentämisessä energiateollisuus näyttää etenevän hallituksen tavoitteita nopeammin.

– Tämä kehitys oli nähtävissä jo ennen turpeen verotuksen kiristämistäkin. Tuollaiset tarpeettomat veronkiristykset vain heikentävät energiayhtiöiden mahdollisuuksia investoida uusiutuvaan energiaan sekä nostavat asukkaiden ja yritysten kustannuksia, Kantola sanoo.

Tärkein uusiutuva

Suomessa kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvalla energialla 37 prosenttia vuonna 2019. Puuenergian osuus uusiutuvasta energiasta oli 74 prosenttia.

Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.  56 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päättyy energiaksi ja loput tuotteiksi.

Metsäteollisuudessa syntyviä puun jakeita käytetään energiatuotteiksi: sähköksi, prosessilämmöksi, kaukolämmöksi, pelleteiksi ja biopolttoaineeksi.

Energiapuuna käytettävät hakkuiden sivutuotteet ovat hakkuutähteitä, pienpuuta, kantoja, kuorta, purua, haketta ja teollisuudelle soveltumatonta puuta.

Uusimmat

Fingerpori

comic