Uutiset

Suomessa kehitetään koronavirustestiä turkiseläimille – Turkisala seuraa tarkasti minkkien tilannetta muualla maailmassa, Suomessa ei toistaiseksi tartuntoja

Euroopassa koronavirusta on tavattu minkkitarhoilla vain Hollannissa, jossa tartuntoja on neljällä tilalla. Tietoa viruksen siirtymisestä turkiseläimistä ihmiseen ei ole, mutta riskiä pidetään hyvin pienenä.
Suomalaisilla minkkitarhoilla ei ole todettu koronatartuntoja, mutta tilannetta seurataan ja myös suurten eläinmäärien testaamiseen valmistaudutaan. Turkisalan etujärjestön lehdistökuva. Kuva: Wikström Media 2018 / Eva-Stina Kjellman
Suomalaisilla minkkitarhoilla ei ole todettu koronatartuntoja, mutta tilannetta seurataan ja myös suurten eläinmäärien testaamiseen valmistaudutaan. Turkisalan etujärjestön lehdistökuva. Kuva: Wikström Media 2018 / Eva-Stina Kjellman

Suomessa kehitetään parhaillaan koronavirustartunnan paljastavaa täsmätestiä turkiseläimille. Testi on tarkoitus saada laajamittaiseen käyttöön muutamassa viikossa.

Tutkimusta tekee ihmisten koronavirustestejä tekevä Helsingin yliopiston tutkimusryhmä.

– Kehitämme tällä hetkellä vasta-ainetestiä, jolla voidaan tutkia suuri määrä eläimiä, vahvistaa apulaisprofessori Tarja Sironen Lännen Medialle.

Testi perustuu ihmisille tarkoitettuun testiin, koska myös virus on sama. Menetelmää muokataan kuitenkin Sirosen mukaan tunnistamaan nimenomaan minkkien muodostamia vasta-aineita.

Täsmätestillä varaudutaan mahdolliseen koronatartuntaan suomalaisilla turkistarhoilla.

– Näytteitä tutkitaan tarvittaessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella epäilytapauksissa, kertoo ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksiköstä.

Valmius tilaympäristön testaamiseen on jo

Hollannin maatalousministeriö kertoi pari viikkoa sitten, että maassa oli todettu koronavirustartunta minkeissä kahdella eri turkistarhalla Pohjois-Brabantissa.

Tilat asetettiin eristykseen, mutta tämän jälkeen tartuntoja on löytynyt vielä kahdelta muulta tilalta.

Hollannissa viruksia on todettu eläinten lisäksi tuotantotilojen pölyhiukkasista. Tällaiseen testaukseen Suomessa olisi valmius niin sanotulla RT-PCR -menetelmällä jo nyt.

– Virus voidaan osoittaa erilaisista näytemateriaaleista, kuten ympäristönäytteistä, ja tähän voidaan käyttää samaa testimenetelmää kuin ihmisillä. Sironen kertoo.

Suomessa tartuntoja ei ole havaittu. Sekä viranomaiset että turkisalan etujärjestö ryhtyivät kuitenkin Hollanin tapausten tultua ilmi nopeasti toimeen asiaan varautumiseksi.

– Selvityksiä on jatkettu myös Fur Europen (Euroopan turkisalan järjestö), Hollannin turkistuottajien ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa, sanoo Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton (Fifur) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Minkkien riski riippuu ihmisten koronatartuntojen määrästä

Koronavirus SARS-CoV-2 tarttuu minkistä toiseen ja voi sen vuoksi levitä tarhojen sisällä sekä mahdollisesti siirrettyjen eläinten mukana. Hollannissa tartuntojen oletetaan tulleen eri tarhoille ihmisten kautta.

– Minkkien tartuntariski riippuu ihmisten tartuntojen määrästä, Tuupanen vahvistaa.

Fifurin tutkimusjohtaja Jussi Peura korostaa, että kaikki Hollannin tartunnat ovat alueelta, joissa ihmisillä on todettu runsaasti koronatartuntoja. Muun muassa tällä perusteella hän pitää tartuntariskiä minkeille Suomessa melko pienenä.

– (Suomessa) suurin osa turkistiloista sijaitsee Pohjanmaan alueella, jossa koronatartuntojen määrä ihmisillä on edelleen melko alhainen, Peura sanoo.

Hän lisää, että hollantilaisten tekemissä tutkimuksissa virusta ei ole löydetty varjotalojen eli minkkien kasvatustilojen ulkopuolelta.

Suunnitelmissa ei ole laajoja seulontoja

Suomessa on yli 200 minkkitarhaa ja kaikkiaan turkistiloja on Suomessa noin 700. Minkeille tarkoitetun koronatestin valmistuttuakaan niissä ei ole aikomus aloittaa eläinten laajoja seulontoja.

– Esimerkiksi Maailman eläintautijärjestö OIE ei suosittele sellaisia, Tuupanen perustelee.

Toistaiseksi tilannetta tarkkaillaan seuraamalla turkiseläinten ulkoisia oireita ja yleistä terveydentilaaa. Turkistarhoja on myös ohjeistettu mahdollisten tartuntojen varalta sekä niiden estämisessä.

– Minkkien osalta on tärkeää huolehtia siitä, että työntekijät eivät sairaana hoida eläimiä. Lisäksi on tärkeää noudattaa hyviä hygieniakäytäntöjä.

Ruokavirasto on ohjeistanut myös virkaeläinlääkäreitä sen varalta, että turkistarhoilla heräisi epäilyjä mahdollisesta koronatartunnasta eläimillä. Ohjeistus ei poikkea ratkaisevasti muista eläintautiepäilyistä.

Tartuntariskiä eläimistä ihmisiin pidetään epätodennäköisenä

Tartunnan saaneissa minkeissä on Hollannissa havaittu keuhkoinfektion oireita, mutta kuolleisuus ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole kovin korkea. Suurimmassa riskissä ovat ilmeisesti tiineet minkit.

Hollannin eläinlääkintäviranomaisen mukaan asiaa tutkitaan tarkemmin, jotta kokonaiskuva tarttuvuudesta sekä riskeistä eläimille ja ihmisille selviää.

Tartuntoja eläimistä ihmisiin ei ole todettu, ja niitä pidetään myös hyvin epätodennäköisinä.

Hollannin maatalousministeriön mukaan on epäselvää, voivatko ihmiset saada tartuntaa myöskään turkistarhojen pölystä. Varmuuden vuoksi viranomaiset kuitenkin kielsivät liikkumisen 400 metrin säteellä tiloista, joissa tartuntoja oli todettu.

Vielä muutama vuosi sitten Hollanti oli Tanskan ja Kiinan jälkeen maailman suurin turkistuottaja. Maa päätti kieltää tarhauksen vuonna 2013, ja parhaillaan on menossa vuoteen 2024 jatkuva siirtymäaika.

Saksalaisvirologi: Pandemian alkua kannattaisi etsiä supikoiratarhoista

Saksassa maan johtavana koronaviruseksperttinä pidetty ja hallituksen neuvonantajana asiassa toimiva Christian Drosten arvioi, että SARS-CoV-2 -pandemia ei saanut alkuaan wuhanilaiselta villieläintorilta eikä siirtynyt ihmiseen muurahaiskävyistä.

Sen sijaan hän pitää todennäköisempänä väli-isäntänä turkistarhoja ja niillä erityisesti supikoiria. Drosten perustelee arviotaan SARS-virusta koskevilla havainnoilla.

– Virusta löytyi sivettikissojen lisäsi supikoirista, minkä media jätti huomioimatta, hän sanoi brittiläisen Guardian -lehden haastattelussa huhtikuun lopussa.

Koronapandemian alkuperää kannattaisikin hänen mukaansa etsiä Kiinassa supikoiratarhoista. Havaintoja SARS-CoV-2 -viruksen esiintymisestä tarhatuissa supikoirissa ei kuitenkaan ole tiettävästi julkaistu missään.

Useat eläinsuojelujärjestöt pitävät Hollannin koronatapauksia esimerkkinä turkistarhaukseen ja muuhun eläintuotantoon liittyvistä tautiriskeistä myös ihmisille. Esimerkiksi Humane Society International -järjestö vaatii Hollannin tapausten vuoksi muun muassa Suomea tekemään heti päätöksen tarhauskiellosta.

__________________

Oikaisu 13.5.2020 klo 8.30:

Suomessa on yli 200 minkkitarhaa ja kaikkiaan turkistiloja on Suomessa noin 700.

Minkkejä, frettejä, koiria, kissoja ja tiikereitä

SARS-CoV-2 -virustartuntoja tai virusta vastaan muodostuneita vasta-aineita on todettu minkkien ohella muutamissa ihmisten pitämissä eläinlajeissa.

Turkistarhauksessa käytettävät minkit ovat sukua lemmikkifreteille.

Koronaviruksen on todettu tarttuvan altistuskokeissa tehokkaasti fretteihin ja melko helposti myös fretistä toiseen.

Viruksen on koetilanteissa havaittu tarttuvan myös kissoihin sekä niiden välillä.

Maailmalla on todettu lisäksi mahdollisesta tartunnasta kertovaa koronaviruksen perimää Covid-19 -tautiin sairastuneiden ihmisten kissoilla ja koirilla.

Tapauksia ei ole tiedossa paljoa, mutta toisaalta lemmikkejä ei myöskään testata järjestelmällisesti.

Ruokaviraston arvion mukaan viruksen tarttuminen lemmikkieläimiin on hyvin harvinaista, eikä asialla vaikuta olevan merkitystä ihmisten koronaepidemialle.

Asiaan liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä.

Lemmikkien lisäksi tartuntoja ja hengitystieoireita on havaittu eläintarhatiikereillä Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi nautoihin, sikoihin tai kanoihin koronavirus ei nykytiedon perusteella tartu.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic