Uutiset

Suomessa kehitetään t-paitoja sellusta – Puupohjaisella pilottivaatteella on vielä tuhansien eurojen hinta

Tekstiilikuitumarkkinat huutavat ympäristöystävällisiä tekoja. Öljypohjaiset kuidut ovat edelleen suurin kakunjakaja. Puupohjaisten kuitujen osuus on vain viitisen prosenttia, mutta Suomessa kehitetään nyt uutta luontoystävällistä kuitua sellusta.
T-paita samoin kuin huivi ovat valmistettu uudenlaisin menetelmin eli kuivaamattomasta paperisellusta. Lähteekö tästä konseptista liikkeelle uusi menestystarina? Kuva: Metsä Group
T-paita samoin kuin huivi ovat valmistettu uudenlaisin menetelmin eli kuivaamattomasta paperisellusta. Lähteekö tästä konseptista liikkeelle uusi menestystarina? Kuva: Metsä Group

Kädessä uusi vaate ja tutustun pesuohjeisiin. Sataprosenttista viskoosia. Hyvä. Puupohjaista. Hengittävää ja ympäristö kiittää. Viskoosia löytyy yllättävän monesta vaatteesta, enkä ole ainut.

Mutta kun mennään maailmalle, niin puupohjaisten kuitujen osuus on yllättävän pieni.

Tekstiilikuitumarkkinat ovat suuret ja kasvavat koko ajan, mutta puupohjaisten kuitujen osuus on vain viisi prosenttia.

Markkinoiden ylivoimaisia kuninkaita ovat polyesterin kaltaiset öljypohjaiset kuidut. Niiden osuus on melkein kaksi kolmasosaa kuitumarkkinoista. Korkeaa lukua selittää se, että väestöpohjaltaan isoissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa vaatteet ovat useimmiten polyesteriä. Myös urheilun vaatebisnes nojautuu pitkälti polyesteriin.

Äänekoskella suomalaisen puupohjaisen kuidun koetehdas

Tätä tekstiilikuitukakkua suomalaisyritykset yrittävät jakaa ympäristöystävällisemmäksi. Puupohjaisten kuitujen osuutta halutaan nostaa ripeästi. Onhan ekologisuus päivän sana.

Metsä Groupin Äänekosken tehtailla starttaa vuoden lopulla koetehdas, joka tuottaa uutta ympäristöystävällistä, puupohjaista tekstiilikuitua.

Koetehtaan tehdaspäällikkö Pertti Tiitola kertoo, että teknologia perustuu suoraliuotusmenetelmään, joka hyödyntää uutta sellua liuottavaa yhdistettä.

– Nykyiset sellusta tekstiilikuitua valmistavat tehtaat hyödyntävät liukosellua, mutta me käytämme uudessa konseptissamme kuivaamatonta paperisellua. Tämän on arvioitu olevan hyödyllisempää ympäristölle kuin nykyiset menetelmät.

Koetehtaalla pyritään selvittämään, miten uusi valmistusmenetelmä toimii ja se, miten sitä voisi edelleen kehittää.

– Selvitämme myös, miten uusi kuitu kiinnostaa markkinoilla. Kun saamme tuloksia, niin arvioimme, on meillä edellytyksiä rakentaa suurempi tekstiilikuitutehdas Suomeen.

Hän korostaa, että varsinaista päätöstä tehtaan rakentamisesta ei ole tehty.

– Tilavaraus on olemassa täällä Äänekoskella.

Pilottivaatteita vain pieniä sarjoja

Koetehdas saa laitteensa lähipäivinä ja syksyllä ovat vuorossa laitteiden koeajot ja käynnistys. Työntekijöitä on kymmenkunta.

Koska kyse on koetehtaasta, ei isoja sarjoja tuoteta.

Yritys aloitti tekstiilikuituun perustuvan konseptin kehittämisen jo kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2014 oli vuorossa yhteistyön aloittaminen japanilaisen Itochun kanssa ja yhteisyritys demotehtaalle perustettiin viime vuonna.

Kokeita kuidun valmistuksesta on tehty pienellä koelaitoksella Saksassa ja eri laboratorioissa.

Yrityksen näyttelytilassa riippuu t-paita ja neulottu kaulahuivi. Ne ovat tulevaisuuden vaatteita, jotka on valmistettu uusin menetelmin.

– Sarjatuotannosta ei ole kyse. Pilottivaatteille kertyy aikamoinen hinta.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhdellä t-paidalla on hintaa tuhansia euroja.

Koetehdasta on tarkoitus pyörittää 2–3 vuotta. Vasta sitten nähdään, miten konsepti toimii, ja mitkä ovat sen mahdollisuudet markkinoilla. Investointipäätös tehtaasta tehdään saatujen tulosten mukaan.

Koetehdas odottaa laitteitaan. Ekologisille vaatteille riittää kysyntää. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämilä (vas.) ja tehdaspäällikkö Pertti Tiitola kertovat, että koetehdas pyörii 2–3 vuotta, sen jälkeen katsotaan tulokset. Kuva: Anita Simola
Koetehdas odottaa laitteitaan. Ekologisille vaatteille riittää kysyntää. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämilä (vas.) ja tehdaspäällikkö Pertti Tiitola kertovat, että koetehdas pyörii 2–3 vuotta, sen jälkeen katsotaan tulokset. Kuva: Anita Simola

Myös muita tehtaita Suomessa

Metsä Group ei ole asialla yksin. Jyväskylässä toimiva kuituteknologiayhtiö Spinnova tuottaa myös puukuitua. Silläkin on koelaitos.

Spinnova tekee yhteistyötä Marimekon ja Fortumin kanssa.

Myös Aalto-yliopistossa kehitellään vastaavaa kuitua.

Tekstiilikuitumarkkinoita kuvaavasta kakusta puuvillan osuus on noin neljännes. Kun öljy- ja puupohjaiset kuidut on putsattu pois, jää pieni siivu villalle ja silkille.

Ekologisesti tuotetuille tekstiileille on kysyntää.

Esimerkiksi puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja vain alle 30 prosenttia puuvillasta tuotetaan alueilla, joissa vettä on luontaisesti riittävästi saatavilla.

Veden kulutusta kuvaa se, että puuvillasta valmistettujen farkkujen valmistukseen on tarvittu noin 11 000 litraa vettä.

Tekstiilikuitujen tuotanto on tuplaantunut 20 vuoden aikana ja samaan aikaan öljypohjaisten keinokuitujen markkinaosuus on kasvanut. Tekstiileistä yli 60 prosenttia menee vaateteollisuuden käyttöön.

Mikä on uudesta kuidusta valmistetun vaatteen hinta? Hinnan pitää olla tietysti kilpailukykyinen, jotta sen valmistus kannattaa. Metsä Groupilla uskotaan, että tulevaisuuden kuluttaja on valmis kustantamaan ekologisuudesta hiukan lisää.

Metsä Group Äänekosken biotuotetehdas on alueeltaan niin laaja, ettei sen tutustumiseen riitä yksi päivä. Jos hyvin käy, niin alueelle rakennetaan muutaman vuoden päästä uusi tehdas, joka alkaa työstää entistä ympäristöystävällisempää kuitua vaateteollisuuden tarpeisiin. Kuva: Metsä Group
Metsä Group Äänekosken biotuotetehdas on alueeltaan niin laaja, ettei sen tutustumiseen riitä yksi päivä. Jos hyvin käy, niin alueelle rakennetaan muutaman vuoden päästä uusi tehdas, joka alkaa työstää entistä ympäristöystävällisempää kuitua vaateteollisuuden tarpeisiin. Kuva: Metsä Group

Kaikki hankkeet eivät toteudu samaan aikaan

Keskustelu metsien hakkuista on sävyttänyt alkanutta hallituskautta.

Kysyimme Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälältä, miten hän näkee hakkuutarpeet.

– Luonnonvarakeskuksen tekemän hakkuusuunnitteen mukaan puun käyttömäärä voisi olla 83,4 miljoonaa kuutiota tällä hetkellä. Viisivuotiskaudella se nousee 90 miljoonan kuution pintaan.

– Mietimme Metsäteollisuus ry:ssä sitä, mikä on meidän pitkäjänteinen linjauksemme. Päädyimme siihen, että se on suuruusluokkaa 80 prosenttia vuotuisesta kasvusta. Se vastaa aika hyvin nykyistä 83 miljoonaa kuutiota, Hämälä laskee.

Arviot puun korjuumääristä huomioivat sen, että kasvu lisääntyy vuosi vuodelta.

Hämälän mukaan viime vuonna teollisuuden käyttämät puuvarat sekä energiapuut olivat yhdessä 78 miljoonaa kuutiota.

– Kulutetun määrän ja 83 miljoonan kuution välillä on viisi miljoonaa kuutiota, mikä ei ole kovin suuri luku.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) nostatti hälyn, kun hän tuoreeltaan kertoi, että puuta ei ehkä riitä kaikkiin investointeihin.

Hämälä muotoilee, että lausunto oli aika lailla realismia.

– Suomessa on eri suunnittelun vaiheissa hankkeita, jotka vaatisivat lisäpuuta liki 20 miljoonan kuution verran. Jos meillä haarukka on nyt tuo viisi miljoonaa kuutiota, niin ainakaan lyhyellä jänteellä niitä kaikkia ei voi toteuttaa.

Pääjohtajan mukaan metsäteollisuudella on nyt tilanne hyvä.

– Meillä on kasvavat metsävarat ja suunnittelupöydällä hankkeita, joita voidaan toteuttaa oikeaan aikaan ja vastuullisesti. Investoinnit eivät toteudu samanaikaisesti. Uusia tulee ja vanhoja poistuu markkinoilta.

Uusimmat