Uutiset

Suomessa ministereiden virkarikossyytteet puidaan poikkeuksellisella kaavalla – Poliitikot saattavat jopa päättää syytteistä äänestämällä

Valtioneuvoston jäsenen virkasyytteestä päättää eduskunta eikä syyttäjä, ja oikeutta on sotien jälkeen istuttu kolmesti. "Tapausten määrä kertoo, että kynnys on korkea", sanoo entinen apulaisoikeusasiamies, tutkija Jussi Pajuoja.
Perustuslakivaliokunnalla on suuri valta, jos jotakuta ministeriä aletaan epäillä virkarikoksesta. Kuva: Joel Maisalmi

Ministereitä on nykyjärjestelmässä hankala saattaa virkarikoksista vastuuseen erityisesti pienimuotoisissa virkarikosepäilyissä.

Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston lainvalmistelun ja laillisuusvalvonnan tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja. Pajuoja on myös aiemmin toiminut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

Ministerin virkavastuuasiat nousivat tällä viikolla esiin, kun Lännen Media uutisoi (27.2.), että poliisi päätti jättää toimittamatta esitutkinnan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) blogikirjoituksesta.

Poliisi katsoi päätöksessään, että blogikirjoitus kuului ministerin virkatehtävien piiriin, joten poliisilla ei ole toimivaltaa päättää esitutkinnan käynnistämisestä.

Perustuslain mukaan ministerin virkavastuuta koskeva valvonta kuuluu eduskunnalle ja ylimmille laillisuusvalvojille eli oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Syytteen nosto ministerin virkarikosasiassa edellyttäisi puolestaan eduskunnan määräenemmistöpäätöstä, ja syyte käsiteltäisiin erikseen kokoontuvassa valtakunnanoikeudessa.

– Voisi sanoa, että pienet asiat eivät tällaiseen systeemiin kauhean hyvin istu. Isommat asiat kylläkin, Pajuoja kertoo.

Tapauksia vain muutamia

Ministeriin kohdistuneet virkarikossyytteet ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa. Laillisuusvalvonnasta kirjan kirjoittanut Pajuoja toteaa, että ylipäänsä oikeudenkäyntejä valtakunnanoikeudessa on sotien jälkeen ollut Suomessa kolme kappaletta. Niissä useampi ministeri on kuitenkin saanut tuomion.

– Tapausten määrä kertoo, että kynnys on korkea, sanoo Pajuoja.

Tuorein tuomio on vuodelta 1993, kun entinen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin vuodeksi ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta.

Nykyisen, vuonna 2000 voimaan astuneen perustuslain aikana ei valtakunnanoikeus ole kokoontunut yhtäkään kertaa. Edellisen valtakunnansyyttäjän Matti Nissisen virkarikossyyte käsiteltiin runsas vuosi sitten korkeimmassa oikeudessa.

Sen sijaan selkeästi viranhoidon ulkopuolelle liittyvät asiat hoituvat tavanomaisen rikosmenettelyn kautta. Tällainen tilanne tulisi kyseeseen, jos vaikka ministeri lomallaan syyllistyisi rattijuopumukseen.

Oikeuskansleri voi käynnistää esitutkinnan

Syytteen nostaminen ministerin virkarikosasiassa on lakikirjoissa selvästi määritetty, mutta siitä, kuka saa käynnistää esitutkinnan, on ollut epäselvyyttä.

Lait lähtevät siitä, että perustusvaliokunta käynnistää mahdollisen menettelyn. Ylimmät laillisuusvalvojat voivat kuitenkin ilmoittaa asiasta perustuslakivaliokunnalle. Prosessin voi käynnistää myös kymmenen kansanedustajan laatima muistutus tai toisen valiokunnan tutkintapyynnöllä.

Eduskunnassa juttu on pääosin perustuslakivaliokunnan käsissä. Pajuoja toteaa, että asian selvittämisen vaatiman mahdollisen esitutkinnan saa tarvittaessa sitä ennen käynnistää laillisuusvalvojat.

Tällöin heräte rikosjutun aloittamiseen voi käynnistyä myös siitä, että oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille tehdään asiassa kantelu.

Lopullinen harkinta virkasyytteen nostamisessa on kuitenkin poliitikoilla.

Pajuoja kuitenkin huomauttaa, että vakavissa jutuissa käytäntöä ei ole päässyt syntymään, koska tapauksia on ollut niin vähän.

Uusimmat