Uutiset

Suomessa on Euroopan keskiarvoa parempi uimaveden laatu – sisämaan uimavedet rannikkoa laadukkaammat

Euroopan uimavesiraportista selviää, että Suomen uimavesien laatu oli vuonna 2019 pääosin erinomainen tai hyvä. Euroopan laadukkaimmat uimavedet löytyvät Kyproksesta, Itävallasta ja Maltasta.
Suomessa on Euroopan keskiarvoa parempi uimaveden laatu. Suomi päihittää uimaveden laadussa muun muassa Ruotsin. Arkistokuva. Kuva: SINI LUKKA
Suomessa on Euroopan keskiarvoa parempi uimaveden laatu. Suomi päihittää uimaveden laadussa muun muassa Ruotsin. Arkistokuva. Kuva: SINI LUKKA

Suomen yleisten uimarantojen vesi on laadukasta, selviää Euroopan ympäristökeskuksen julkaisemasta uimavesiraportista.

Noin 92 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin raportissa laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Erinomaiseksi luokiteltiin 86,4 prosenttia Suomen uimavesistä, mikä on vähän Euroopan keskiarvoa 84,8 prosenttia parempi.

Suomessa alimpaan hyväksyttävään luokkaan ”tyydyttävään” kuului kahdeksan rantaa. Se on noin kolme prosenttia kaikista Suomen uimarannoista. Kahden Suomen uimarannan vedenlaatu luokiteltiin raportissa huonoksi.

Viittätoista Suomen rantaa ei luokiteltu, sillä niiden uimaveden laatua ei ollut tarkasteltu tarpeeksi pitkään. Tarkastelu oli jäänyt vajaaksi osalla rannoista, sillä ne olivat uusia tai niissä tehtiin muutostöitä. Osassa rannoista näytemäärä oli jäänyt liian pieneksi.

Kyproksella, Itävallalla ja Maltalla oli suhteellisesti eniten erinomaisiksi luokiteltuja uimavesiä. Suhteellisesti eniten huonoon laatuluokkaan kuuluvia uimavesiä löytyi Albaniasta ja Virosta, joissa molemmissa yli 5 prosenttia uimavesistä kuului huonoimpaan luokkaan.

Rannikkovesissä sallitaan vähemmän bakteereja

Sisämaan ja rannikon uimavesien laadussa löytyi eroavaisuuksia.

Suomessa 96 prosenttia sisämaan järvien ja jokien uimarantojen vesistä luokiteltiin hyväksi tai erinomaiseksi. Rannikon uimavesistä hyvän tai erinomaisen laadun saavutti 80 prosenttia uimarannoista.

Osaltaan eroa selittää se, että rannikon uimavesien bakteerimäärälle oli raportissa asetettu sisämaavesiä tiukemmat raja-arvot.

Bakteerit säilyvät suolaisessa vedessä huonommin, joten suolaisessa vedessä sallitaan pienempi bakteerimäärä. Raportissa oli samat kriteerit suolaiselle Välimerelle ja vähäsuolaiselle Itämerelle.

Jätevesi vaikuttaa uimaveden laatuun

Raportissa otettiin huomioon suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrä. Sinilevää sen sijaan ei oteta huomioon uimaveden laadun luokittelussa.

Uimavesiraporttia varten bakteerimääriä seurataan säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimääristä voi arvioida muun muassa kuinka jätevesi vaikuttaa uimaveteen.

Uimaveden laatuun vaikuttavat jäteveden lisäksi hulevedet, luonnon eläimet ja uimarit.

Suomessa oli kesällä 2019 301 yleistä uimarantaa. Niistä 77 sijaitsi rannikolla ja 224 sisämaan vesistöissä. Uimavesiraportista selviää yhteensä yli 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

Raportista tiedotti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka myös raportoi kuntien uimavesivalvonnan tulokset Euroopan komissiolle.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic