Uutiset

Suomessa vieraileva Lavrov: "Ymmärrämme pakolaisongelman, mutta emme lopeta sotatoimia Syyriassa"

Venäjän ulkoministeri syytti myös länsimaita terroristien kanssa veljeilystä diktaattorien kukistamiseksi.

Venäjä ymmärtää, että EU:lla on suuri huoli vuoden 2015 pakolaiskriisin toistumisesta, mutta se ei aio vähentää sotatoimia Syyriassa.

– Emme voi lopettaa taistelua terrorismia vastaan pakolaisongelman ratkaisemiseksi, Lavrov sanoi tiistaina Helsingissä.

Lavrovin mukaan pakolaiskriisi alkoi oikeastaan vuonna 2011, kun Libyan diktaattori Muammar Gaddafi surmattiin.

– Silloin syntyi musta aukko, jonka läpi kulkee etelään aseita, ihmisiä ja huumeita, ja pohjoiseen pakolaisia, Lavrov sanoo.

Lavrov syytti länsimaita siitä, että nämä halusivat kukistaa Gaddafin niin voimakkaasti, että liittoutuivat hämärien järjestöjen ja jopa terroristien kanssa.

– Sama on toistunut Syyriassa. Syyrian laillinen hallitus pyysi meiltä apua vuonna 2015, minkä vuoksi Venäjä on sijoittanut sinne asevoimia.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puolestaan sano, että Syyrian tilanne on täysin epäinhimillinen.

– Vetoamme osapuolin, että alueelle saataisiin tulitauko ja pakolaisille välitön apu, hän sanoi.

Myös Ukrainasta keskusteltiin

Lavrov tapasi ulkoministeri Haaviston lisäksi myös presidentti Sauli Niinistön. Myös Niinistö ja Lavrov keskustelivat Syyrian ja Idlibin tilanteesta sekä sen aiheuttamasta humanitaarisesta hädästä. Niinistön mukaan siviilien kärsimyksen välitön lopettaminen on välttämätöntä.

Idlibin lisäksi esillä olivat Itämeren vakaus, Venäjän P5-huippukokousaloite sekä asevalvonta.

Toinen Haaviston ja Lavrovin keskeinen keskustelunaihe liittyi Itä-Ukrainan kriisiin. Kumpikin ulkoministeri sanoi, että Minskin sopimusta on syytä kunnioittaa.

Venäjän ja Ukrainan välisessä vuoden 2015 Minskin sopimuksessa sovitaan muun muassa täydellisestä tulitauosta, ulkomaisten joukkojen vetämisestä Ukrainasta sekä vankienvaihdosta.

Monet ehdoista eivät ole toteutuneet. Itä-Ukrainassa jatkuu pattitilanne, jossa Ukrainan hallinnon sekä Venäjän tukemien kapinallisten joukot ovat jumissa juoksuhaudoissaan, vaikka varsinaisia taisteluita ei juuri käydä.

Haavisto toteaa, että Minskin sopimuksen edistämiseen on nyt hieman paremmat mahdollisuudet, koska etenkin Ukraina on antanut signaaleja sopimuksen eteenpäin viemisestä.

Lavrovin mukaan Ukraina on osapuolista se, joka ei suostu noudattamaan Minskin sopimusta.

Ukrainan konflikti vaikuttaa yhä tuntuvasti EU:n ja Venäjän suhteisiin, Haavisto huomauttaa. EU jatkaa Venäjän vastaisia pakotteita, jotka asetettiin, kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan.

EU:n rooli jäänee vähäiseksi

Haaviston ja Lavrovin keskusteluilla tuskin on kummoista merkitystä Syyrian ja Turkin välillä kiihtyneiden sotatoimien kannalta, Venäjä-asiantuntija, hybridiuhkakeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith arvioi.

– Lavrov on jo pidempään ollut Syyrian kysymyksessä enemmän viestinviejänä kuin päätöksentekijänä, Smith sanoo.

Smith sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioivat, että Venäjä haluaa EU:n pysyvä loitolla.

– Venäjä on vahvemmilla niin kauan kuin länsimaat eivät ole suoraan mukana Syyrian ja Turkin tilanteessa, Smith toteaa.

Alaranta uskoo, että EU:n rooli Syyrian ja Turkin sotatoimien hillitsemisessä jää vähäiseksi.

Seuraava merkittävä askel tilanteen ratkaisemisessa nähdään Alarannan arvion mukaan perjantaina, kun Venäjän ja Turkin presidentit Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdogan tapaavat.

– Taistelut jatkuvat todennäköisesti enemmän tai vähemmän ennallaan ainakin Putinin ja Erdoganin tapaamiseen asti, Alaranta sanoo.

Ilmasto esillä kahdenvälisissä suhteissa

Suomen jaVenäjän suhteista ulkoministerien keskustelussa nousevat Haaviston mukaan esiin ainakin ilmastotoimet ja esimerkiksi musta hiili, jolla on merkittävä vaikutus arktisen alueen lämpenemisen kannalta.

Kahdenvälisiä suhteita Haavisto luonnehtii erittäin hyviksi.

– Suhteet ovat kunnossa ja viranomaisyhteistyö toimii hyvin.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic