Uutiset

Suomi isännöi kansainvälistä ydinterrorin vastaista kokousta: "Likainen pommi" uhkaisi ihmisiä ja pakottaisi purkamaan rakennuksia

Ydinterrorismin uhka Suomessa on vähäinen, sanoo kansainvälisen ydinterrorismin vastaisen kokouksen Helsingissä avannut ulkoministeri Timo Soini (sin.).

-Ei se jokapäiväinen akuutti uhka ole, mutta mahdollisuus on tietysti olemassa ympäri maailmaa, että terroristi valmistelevat likaista pommia. Siksi kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, etteivät radioaktiiviset aineet pääse leviämään.

Suomen isännöimä kokous on kansainvälisen ydinterrorismin vastaisen verkoston GICNT:n toimeenpaneva kokous. Tapaamisessa on paikalla verkoston 56 jäsenvaltiota ja kuusi tarkkailijajärjestöä, kuten kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Verkoston kansainvälisenä koordinaattorina toimiva suurlähettiläs Jari Luodon mukaan Helsingin kokouksessa suunnitellaan GICNT:n tulevien vuosien ohjelmaa.

-Valmistelemme tulevia harjoituksia ja pohdimme, kuinka viime kokousten suunnitelmat toteutetaan.

GICNT on 88 jäsenvaltion muodostama verkosto, joka organisoi kansainvälistä ydinterrorismin vastaista toimintaa.

Verkosto muun muassa järjestää ydinterrorismin vastaisia harjoituksia, jakaa tietoa jäsenmaiden virnaomaisten kesken ja pyrkii estämään ydinaktiivisten materiaalien salakuljettamista.

-Täällä vaihdetaan viranomaisten parhaita käytäntöjä. Kaikki se mitä tällaisen materiaalin käsittelystä voidaan toisillemme kertoa, on tärkeää, Soini sanoo.

Kyse ei ole ydinpommista

Ydinterrorismi merkitseesäteilyn tahallista levittämistä siviilien keskuuteen, koordinaattori Jari Luoto kertoo. Säteilyä voidaan levittää esimerkiksi radioaktiivista ainetta sisältävän likaisen pommin avulla tai kuljettamalla säteilevää ainetta yleisötapahtumaan.

Likainen pommi ei ole varsinainen ydinpommi eli sen räjähdysteho ei ole tavallista pommia suurempi. Riski liittyy radioaktiivisen aineen leviämiseen.

-Jos pommilla onnistuttaisiin levittämään radioaktiivista säteilyä, sillä olisi turvallisuusuhkien lisäksi valtavat taloudelliset haittavaikutukset, Luoto sanoo.

Radioaktiivisen aineen saastuttama alue on Luodon mukaan käytännössä ongelmajätettä. Esimerkiksi rakennuksia voi olla mahdotonta puhdistaa, joten ne jouduttaisiin purkamaan kokonaan.

Luoto ei halua arvioida ydinterroriteon todennäköisyyttä, mutta pitää uhkaa todellisena.

-Emme tiedä missä, milloin ja millä tavoin seuraava terrori-isku tapahtuu. Tiedämme ainoastaan, että sellainen tapahtuu, joten meidän on tehtävä kaikkemme, ettei iskussa käytetä ydinaktiivista materiaalia.

Suomi koordinaattorina ensi vuoteen

Tilaisuuden Soininkanssa avanneet Venäjän ja USA:edustajat kiittelivät puheenvuoroissaan Suomea kokouksen järjestämisestä ja aiempien vuosien aktiivisesta työstä verkostossa.

Suomi järjesti verkoston yleiskokouksen Helsingissä vuonna 2015. Vuosien 2015–2017 välillä Suomi toimi GICNT:n ydinaktiivisten aineiden havaitsemistyöryhmän puheenjohtaja.

Vuosien 2017–2019 aikana Suomi koordinoi verkoston kansainvälistä toimintaa.

Ydinterrorismin vastainen verkosto

Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism eli GICNT on verkosto, joka organisoi ydinterrorismin vastaista kansainvälistä yhteistyötä.
Verkosto koordinoi viranomaistoimintaa, järjestää ydinterrorismin vastaisia harjoituksia ja kouluttaa kansallisia viranomaisia varautumaan ydinterroriuhkiin.
GICNT:hen kuuluu 88 jäsenmaata ja kuusi tarkkailijajärjestöä, kuten Interpol ja kansainvälinen atomiergiajärjestö IAEA. Yhteispuheenjohtajina toimivat USA ja Venäjä.
Suomi vastaa GICNT:n kansainvälisestä koordinaatiosta vuosien 2017–2019 välillä.
Verkoston perustivat vuonna 2006 Yhdysvallat ja Venäjä. Aloite perustamiseen lähti tuolloin istuneilta presidenteiltä George W. Bushilta ja Vladimir Putinilta.

Asiasanat

Uusimmat