Uutiset

Suomi ja Ruotsi käynnistävät siviilikriisinhallinnan "maanpuolustuskurssit" – Koulutukseen sisältyy harjoitus, jossa on päällä useampi häiriötilanne

Tavoitteena on molempien yhteiskuntien kriittisten toimintojen suojaaminen ja yhteistyön kehittäminen. Korona vauhditti uutta koulutusta ja osoitti, että mikään maa ei pärjää yksin.
Koronakriisissä Suomi ja Ruotsi ovat toteuttaneet erilaista strategiaa. "Yhteistyö pitää nähdä koronaa laajempana ohjelmana", Suomen Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivonen toteaa. Kuva on Tukholman metrosta tammikuussa Kuva: epa08925064
Koronakriisissä Suomi ja Ruotsi ovat toteuttaneet erilaista strategiaa. "Yhteistyö pitää nähdä koronaa laajempana ohjelmana", Suomen Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivonen toteaa. Kuva on Tukholman metrosta tammikuussa Kuva: epa08925064

Suomi ja Ruotsi aloittavat tänä vuonna yhdessä uuden siviilikriisinhallinnan ohjelman, jota voi kuvailla kahdenväliseksi kansainvälisen tason maanpuolustuskurssiksi.

Maanpuolustuskurssi on Suomen puolustusvoimien toteuttama perinteinen koulutus, jossa sotilas- ja siviilihenkilöille annetaan kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Nyt siviilikriisinhallinnan varautumisessa Suomen kumppanina on Ruotsi. Tavoitteena on molempien yhteiskuntien kriittisten toimintojen suojaaminen ja yhteistyön kehittäminen.

– Tarkoitus on, että koulutus toteutetaan vuosittain. Pilottikurssi valmistellaan tänä keväänä ja toteutus on syksyllä, Suomen Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivonen kertoo Lännen Medialle.

– Koulutuksen kesto on lyhyempi kuin maanpuolustuskurssilla, mutta siihen sitä voi verrata.

Pandemiat, ilmasto ja kyberuhat – näihin uhkiin siviilikriisinhallinnan koulutus keskittyy.

Käynnissä olevassa koronakriisissä Suomi ja Ruotsi ovat toteuttaneet erilaista strategiaa. Petri Toivosen mukaan uusi yhteistyö pitää kuitenkin nähdä koronaa laajempana ohjelmana.

– Korona vauhditti uutta koulutusta ja osoitti, että mikään maa ei pärjää yksin.

Toivonen toteaa, että siviilikriisinhallinta on johdonmukainen jatko Suomen ja Ruotsin väliselle sotilasyhteistyölle. Maat ovat viime vuosina tiivistäneet kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

Ensimmäinen koulutus on Ruotsissa ja toinen Suomessa

Ideana on, että joka vuosi toteutetaan kaksivaiheinen kriisivalmiusohjelma, joka päättyy korkean tason tapaamiseen.

– Ensimmäinen koulutus on Ruotsissa ja toinen Suomessa. Noin 15 henkilöä osallistuu kummastakin maasta, Toivonen kertoo.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa varautumisen kanssa toimivien avainhenkilöiden yhteyksiä ja ymmärrystä, miten siviilikriisinhallinnassa päätöksenteko tapahtuu.

Koulutukseen sisältyy harjoitusskenaario, joka koskettaa sekä Ruotsia että Suomea.

– Siinä on muutama häiriötilanne päällä, mihin haetaan ratkaisuja. Meitä kiinnostaa myös, mitä mahdollisia uusia uhkia voi nousta.

Vielä ei tiedetä, ketä koulutukseen tänä vuonna osallistuu. Toivonen oli vasta maanantaina kertonut yhteistyökumppaneille uudesta kuviosta: niillä oli kyllä tieto hankkeesta jo aikaisemmin, mutta sen tarkempi käsittely oli maanantaina.

– Tavoitteena on saada laajasti hallinnonalat ja yhteistyökumppanit valtakunnalliselta ja alueelliselta tasolta mukaan suunnitteluun ja osallistumaan.

Toivonen korostaa, että kurssille täytyy saada alueellisia ja paikallisia toimijoita, koska monet uhkat käytännössä tapahtuvat paikallisesti.

Siviilikriisinhallinnassa on Toivosen mukaan kysymys turvallisuudesta koko maassa.

Aloite yhteistyöstä tuli Hanasaaresta

Aloitteen uudesta kriisivalmiusohjelmasta teki ruotsalais-suomalainen yhteistyö- ja kulttuurikeskus Hanasaari. Se julkistettiin 7. tammikuuta.

Ohjelman tarkoitus on vahvistaa siviilipuolen kriisinhallintakykyä Ruotsissa ja Suomessa.

Toteutetaan yhteistyössä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Turvallisuuskomitean kanssa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja maiden hallitusten tuella.

Mukaan otetaan kansalaisyhteiskuntaa, järjestöjä ja elinkeinoelämää

Turvallisuuskomitea on Suomessa vuonna 2013 perustettu poikkihallinnollisen varautumisen yhteistoimintaelin. Sen tehtävänä on valtioneuvoston ja ministeriöiden avustaminen. Voi olla tarvittaessa häiriötilanteessa asiantuntijaelin.

Virkamiesvetoinen turvallisuuskomitea perustettiin 2013. Se on jatkumoa puolustusneuvostolle ja turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti