Uutiset Helsinki

Suomi on kokoaan kiinnostavampi tiedustelukohde muille maille – Suojelupoliisi on havainnut kybervakoilussa yhä yleistyvän ilmiön

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on tyytyväinen tiedustelulainsäädännön hyväksymisestä, koska se antaa Supolle yhä paremmat mahdollisuudet puuttua ulkomaisten valtioiden tiedusteluun ja kybervakoiluun.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että Supon mahdollisuudet vakoilu-uhkien torjuntaan paranee tiedustelulainsäädännön myötä. Kuva: Emilia Kangasluoma
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että Supon mahdollisuudet vakoilu-uhkien torjuntaan paranee tiedustelulainsäädännön myötä. Kuva: Emilia Kangasluoma

Ulkomaisia tiedusteluorganisaatioita on Suomessa poikkeuksellisen paljon maan kokoon nähden, arvioi Suojelupoliisi (Supo) torstaina julkaistussa vuosikertomuksessaan.

Supon mukaan Suomi kiinnostaa varsinkin Kiinan ja Venäjän ulkomaantiedustelua.

Supon päällikkö Antti Pelttari arvioi, että yksi syy kiinnostukseen on Suomen lähialueen ja Itämeren turvallisuustilanne.

– Euroopan turvallisuuspoliittinen painopiste on siirtynyt lähemmäs Suomea, verrattuna vaikka kylmän sodan aikoihin, arvioi Pelttari torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Supo on havainnut, että ulkomaiset tiedusteluorganisaatiot ovat pyrkineet hakemaan tietoa esimerkiksi Suomen Nato-kannasta, valmistellusta tiedustelulainsäädännöstä ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvistä asioista.

Kiinnostusta on ollut myös Suomen harjoittamaan kansainväliseen puolustusyhteistyöhön.

Kybervakoilun kohteet laajentuneet

Kuluneen vuoden aikana Supo on huomannut, että suomalaisiin kohdistunut kybervakoilu on muuttunut entistä aggressiivisemmaksi.

Supon tietoon tuli viime vuonna esiin myös lukuisia sellaisia tapauksia, joissa kybervakoilun taustalla epäillään olleen valtiollinen taho.

– Järjestelmiin tunkeudutaan vaikka väkisin sisään, arvioi Supon kybertoiminnan päällikkö Jyrki Kaipanen Supon vuosikirjassa.

Suojelupoliisi nostaa lisäksi esiin yhä yleistyvän ilmiön kybervakoilussa.

Supossa on huomattu, että jos vakoilua yrittävä ei pääse haluamaansa tietoon käsiksi itse kohdeorganisaation tai -yrityksen kautta, on vakoiluyrityksiä alettu kohdentaa muihin kohdetta lähellä oleviin ihmisiin.

Pelttari tarkentaa, että kyse voi olla vaikka organisaation alihankkijasta tai palvelutoimijasta, joiden tietoturva voi olla kohdeorganisaatiota matalammalla tasolla.

– Tällaisia heikkoja lenkkejä pyritään löytämään kohteen ympäriltä, hän sanoo.

Kiinnostavaa tietoa ovat varsinkin yritysten tuotekehitystieto tai poliittiseen päätöksentekoon liittyvät suunnitelmat.

Pelttari kuitenkin jatkaa, että uusi tiedustelulainsäädäntö parantaa merkittävästi viranomaisten kykyä puuttua kybervakoiluun.

– Eduskunnan työ päättyy, meidän alkaa.

Terrorismin uhka pysyy samana

Terrorismin uhka-arvio pysyy edelleen Suomessa samalla tasolla kuin aiemmin eli tasolla “kohonnut”. Suojelupoliisilla on tällä hetkellä noin 370 ihmistä terrorismin torjunnan tarkkailulistalla.

Christchurchissa Uudessa-Seelannissa sattuneen moskeijaiskun jälkeen terroriepäilyt ovat jälleen nostaneet päätään Euroopassa.

Suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen totesi torstaina, että Uuden-Seelannin iskun saama medianäkyvyys on saanut turvallisuusviranomaiset tarkkailemaan tilannetta myös Suomessa

– Toistaiseksi ei ole ilmentynyt sellaista akuuttia, siihen [Uuteen-Seelantiin iskuun] liittyvää uhkaa, sanoo Hiltunen.

Uusimmat