Uutiset

Suomi on kotiuttanut kuusi lasta ja kaksi äitiä Syyrian al-Holin leiriltä tänään – Ulkoministeriö järjesti kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa

Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista.
Al-Holin leirillä kesäkuussa 2019 kuvattuja äitejä ja lapsia. Kuva: AHMED MARDNLI
Al-Holin leirillä kesäkuussa 2019 kuvattuja äitejä ja lapsia. Kuva: AHMED MARDNLI

Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina kuusi suomalaista lasta ja kaksi äitiä al-Holin leiriltä Koillis-Syyriasta. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.

Ulkoministeriö on järjestänyt kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa. Saksa on samassa yhteydessä kotiuttanut saksalaisia lapsia ja heidän äitejään.

Suomen viranomaisilla on perustuslain pykälän 22 mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Al-Holin leirillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.

Vain lasten kotiuttaminen ei ollut mahdollista

Lasten mukana on kotiutettu myös heidän äitinsä. Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.

Koillis-Syyrian leireillä on edelleen viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä. Yhteensä leireillä on yli 6000 ulkomaalaista lasta ja noin 3000 ulkomaalaista äitiä. Heistä EU-kansalaisia on noin 600 lasta ja 300 naista. Lapsista noin puolet on alle viisivuotiaita.

Valtioneuvosto tiedotti asiasta sunnuntaina.

Koillis-Syyrian leirit muodostavat pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi radikaalin ääriajattelun torjunta käy.

Kotiuttamisesta järjestetään tiedotustilaisuus sunnuntaina kello 14.

Aiemmin Suomeen tullut noin 15 lasta

Ennen sunnuntaisia kotiutuksia Suomeen oli palannut al-Holista noin 15 lasta. Ulkoministeriön operaatiossa viime vuoden joulukuussa kotiutettiin kaksi orpolasta. Muut lapset olivat ensin paenneet äiteineen leiriltä ja päässeet suomalaisviranomaisten avun piiriin Turkissa.

Leirilläolleita lapsia tuli Suomeen viimeksi elokuussa, jolloin ulkoministeriö kertoi, että leiriltä oli palannut suomalainen äiti alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa.

Toukokuun lopussa tiedotettiin kolme naisen ja yhdeksän lapsen saapuneen Suomeen Turkin kautta.

Leiriltä paettu myös omin neuvoin

Nämä perheet olivat paenneet leiriltä omin neuvoin. Elokuussa Suomeen palannut perhe oli mediatietojen mukaan oleskellut Turkissa pidemmän aikaa ennen hakeutumistaan Suomen suurlähetystöön Ankarassa. Suomen ulkoministeriö avusti paenneita perheitä laatimalla näille matkustusasiakirjat ja järjestämällä heidän paluunsa yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.

Suomen kansalaisella on lain mukaan aina oikeus palata kotimaahansa ja ulkoministeriöllä on konsulipalvelulain mukainen velvollisuus tarjota välttämättömät viranomaispalvelut kotiinpaluun mahdollistamiseksi.

Kotiutusten valmistelu synnytti poliittisen kriisin

Kotiutusoperaation valmistelu syksyllä 2019 synnytti poliittisen kiistan, kun ulkoministeri Pekka Haaviston ja ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen välille syntyi erimielisyyttä siitä, miten ja kuinka nopeasti lapset voidaan kotiuttaa. Eduskunnanperustuslakivaliokunnan viimeviikkoisen mietinnön mukaan Haavisto rikkoi sekä hallintolakia että ulkoasiainhallintolakia yrittäessään siirtää Tuomisen toisiin tehtäviin konsulipäällikön paikalta.

Valiokunta ei kuitenkaan katsonut syytekynnyksen ylittyneen, koska Haavisto ei ollut tullut tietoiseksi toimiensa lainvastaisuudesta. Seuraavaksi kotiutusoperaatioon liittynyttä päätöksentekoa tutkii oikeuskansleri, joka selvittää johtavien virkamiesten roolia Tuomisen tehtäväsiirron valmistelussa. Kyse on siitä, olisiko näiden pitänyt keskeyttää siirron valmistelu saamastaan toimeksiannosta huolimatta. Siirto jäi lopulta toteutumatta.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti