Uutiset

Suomi on menettämässä yli 300 miljoonaa EU:n maataloustukia – Hallitusohjelman ylimalkainen kirjaus lupaa korvata leikkaukset, mutta hallitus ole vielä käsitellyt linjausta

EU:n maataloustukien leikkaukset painottuvat maaseudun kehitysvarojen vähennyksiin. Se hankaloittaisi ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan maatalouden ilmastotoimien toteuttamista.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, että Suomi tavoittelee EU:n maataloustukien nostamista nykyisestä ehdotuksesta, kun rahoituskehyksestä neuvotellaan torstain EU-huippukokouksessa. Kuva: Mauri Ratilainen / arkisto
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, että Suomi tavoittelee EU:n maataloustukien nostamista nykyisestä ehdotuksesta, kun rahoituskehyksestä neuvotellaan torstain EU-huippukokouksessa. Kuva: Mauri Ratilainen / arkisto

Suomi on menettämässä noin 310 miljoonan euron maataloustuet EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Vuosittain EU:n Suomelle maksamat maataloustuet vähenisivät runsaat 44 miljoonaa euroa.

EU-jäsenmaat aloittavat torstaina huippukokouksessaan neuvottelut rahoituskehyksestä, joka koskee vuosia 2021–2027.

Leikkauslukemat käyvät ilmi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin tuoreesta esityksestä, jonka pohjalta jäsenmaat ryhtyvät neuvotteluihin.

Maataloustukien kokonaissumma vähenisi Michelin esityksessä noin kymmenellä miljardilla eurolla siitä, mitä Suomi esitti vuodenvaihteessa päättyneellä puheenjohtajakaudella laaditussa budjettiesityksessä.

Kansallisesta kompensoinnista ei vielä varmuutta

Hallitus kompensoiEU-tukien leikkaukset hallitusohjelman kirjausten mukaan Suomen kansallisesta budjetista ”tarvittaessa”.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei kommentoi, kompensoidaanko EU-tukiaisten leikkaukset vai ei. Leppä ei ota asiaan toistaiseksi kantaa, koska neuvottelut EU:ssa ovat kesken.

Pian hallituksen muodostamisen jälkeen viime kesäkuussa Leppä sanoi Ilta-Sanomille, että viljelijöille on luvattu, etteivät heidän saamansa tuet alene.

Hallituksen sisällä ei ole vielä käyty keskusteluja siitä, miten hallitusohjelman epätäsmällistä kirjausta EU-tukien kompensoinnista lopulta tulkitaan.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että asia on ajankohtainen vasta, kun EU:n rahoituskehysneuvottelut on saatu päätökseen.

– Hallitus käsittelee kompensointikysymyksiä vasta sitten, kun asia tulee pöydälle.

Mikkosen ja Lepän mukaan Suomen tavoitteena on, että EU:n neuvotteluissa maataloustukien osuutta saadaan vielä hilattua ylöspäin.

– Hallitus tavoittelee maataloudelle nykyisen tasoista budjettia, sillä yhtälö, jossa maatalouden ympäristökunnianhimoa halutaan kasvattaa, mutta rahoitusta leikata, on kestämätön, Leppä kommentoi viime viikolla.

Kompensointi saattaa aiheuttaa kiistoja hallituksessa

Rahat EU:nmaataloustukien leikkausten kompensointiin otettaisiin hallitusohjelman mukaan jakamattomasta varauksesta.

Hallituksen julkistalouden suunnitelmassa jakamattoman varauksen suuruus on kuluvana vuonna 100 miljoonaa euroa. Vaalikauden kolmena seuraavana vuonna varaus on suuruudeltaan noin 150 miljoonaa vuodessa.

Jakamaton varaus on budjetin kohta, jolla varaudutaan budjettikehyksen ulkopuolisten menojen rahoittamiseen.

Sen käyttö maataloustukiin voi aiheuttaa kiistoja hallituspuolueiden välille. Paineita jakamattoman varauksen käyttöön saattaa ilmetä useista kohteista, kun valtion budjetti on alijäämäinen ja heikkenevä suhdanne uhkaa talouskasvua.

Ilmastotoimet vaikeutuvat

EU:n maataloustukiintuoreessa esityksessä kaavailtu leikkaus uhkaa vaikeuttaa hallituksen suunnittelemia ilmastotoimia, joiden toteutuksessa maatalouspolitiikka on yksi tärkeistä sektoreista.

Maatalouspolitiikalla pyritään esimerkiksi vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä, lisäämään hiilinieluja ja vähentämään turvepeltojen raivaamista.

EU:n maataloustukia ollaan leikkaamassa erityisesti maaseudun kehittämisvaroista, joiden kautta kanavoidaan suurin osa ilmastotoimista.

Suorista viljelijöiden tuista leikataan tuoreen ehdotuksen mukaan seitsenvuotiskaudella 47 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisvaroista 263 miljoonaa. Kehittämisvarat ovat hallitusohjelman ilmastotavoitteiden kannalta tärkeämpiä, joten erityisesti siellä kaivataan EU-rahaa, ympäristöministeri Mikkonen sanoo.

– On tärkeää pystyä tukemaan viljelijöitä siinä, että käyttöön voidaan ottaa uusia viljelytapoja ja kehittää muutoin maataloutta ilmastoystävällisempään suuntaan.

Mikäli tukia leikataan nykyisen ehdotuksen mukaisesti, kansallista kompensaatiota tarvitaan Mikkosen mukaan erityisesti kehittämisvaroihin.

Myös EU:n suorista tuista olisi mahdollista siirtää varoja kehittämispilariin, jos kaavaillut leikkaukset toteutuvat, Mikkonen sanoo.

EU-tuet laskevat

Suomi on saanut EU:sta vuosittain noin 870 miljoonan euron maataloustuet.

Viime vuonna Suomi sai 881 miljoonan tuet, kuluvana vuonna summa on lähes vastaava.

Suomen EU-tuet vähenevät rahoituskehysehdotuksen mukaan noin 44 miljoonaa euroa vuodessa.

Yli 75 % leikkauksista osuu maaseudun kehittämisvaroihin ja loppu viljelijöiden suoriin tukiin. Maatalouden ilmastotoimet tehdään pääosin kehittämisvaroilla.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat