Uutiset

Suomi pyytää viimeistä tarjousta hävittäjistä huhtikuun loppuun mennessä – indeksiehto voi nostaa hintaa pahimmillaan 1–1,5 miljardilla

Suomi tilaa uudet hävittäjät Hornetien korvaajiksi tänä vuonna. Viisi hävittäjävalmistajaa vastaa tammikuussa lähtevään Suomen lopulliseen tarjouspyyntöön huhtikuun loppuun mennessä.
Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja insinöörikenraalimajuri Kari Renko esittelivät uuden hävittäjän valinnan tilannetta. Suomi valitsee loppuvuodesta yhden viidestä hävittäjäjärjestelmästä. Kuva: Arttu Laitala
Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja insinöörikenraalimajuri Kari Renko esittelivät uuden hävittäjän valinnan tilannetta. Suomi valitsee loppuvuodesta yhden viidestä hävittäjäjärjestelmästä. Kuva: Arttu Laitala

Suomi pyytää uudesta hävittäjästään viimeistä tarjousta, joka on juridisesti hävittäjävalmistajia sitova.

Eduskunta ja talouspoliittinen ministerivaliokunta ovat hyväksyneet uusien hävittäjien hankinnan.

– Hävittäjillä on suuri merkitys Suomen puolustusjärjestelmään. Uskon, että hankkeen merkityksestä johtuen sillä on varsin laaja tuki, sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Valtioneuvoston yleisistunto valitsee Suomen uuden hävittäjän loppuvuodesta 2021 puolustushallinnon esityksestä.

Lopullinen tarjouspyyntö tammikuussa

Suomen tarjouspyynnöt lähtevät neljän valtion puolustushallinnoille ja niiden kautta viidelle hävittäjiä valmistavalle yritykselle vielä tammikuun aikana.

Valmistajien on huhtikuun loppuun mennessä muodostettava lopullinen tarjous, joka täyttää Suomen tiukat kriteerit elinkaarikustannuksista, huoltovarmuudesta ja 30 prosentin teollisesta yhteistyöstä ja alle 10 miljardin euron hintakatosta.

Tässä vaiheessa pudotetaan pois ne tarjoukset, jotka eivät täytä edellä mainittuja kriteereitä.

Tarkkaan ottaen hävittäjävalmistajien on pystyttävä tarjoamaan myymänsä hävittäjät, aseet ja muu laitteisto 9,4 miljardin euron hintaan.

Loppuosa, vajaa 600 miljoonaa euroa, menee hävittäjien sovittamiseen Suomen Puolustusvoimiin. Se kattaa muun muassa rakentamiskulut ja tietojärjestelmien luomisen Suomessa sekä henkilöstön koulutuksen.

On mahdollista, että lopullinen hävittäjien määrä on pienempi kuin alun perin aiottu 64 hävittäjää.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen insinöörikenraalimajuri Kari Renko kertoi, että hävittäjävalmistajilla on ollut haasteita sovittaa sopimusehtoja, käyttökustannuksia, järjestelmän teknistä valmiutta tai teollista yhteistyötä Suomen vaatimuksiin.

Hyväksyttyjen lopullisten tarjousten sisällön mukaisilla hävittäjäjärjestelmillä käydään sotapeli todellisia uhkajärjestelmiä vastaan.

Lähtökohtana ovat oikeat vastustajien määrät ja koko maan puolustus. Parhaiten sotapelissä selviytynyt hävittäjäjärjestelmä valitaan Suomen uudeksi hävittäjäksi.

Hinta saattaa nousta

Lopullisissa tarjouksissa määritelty hinta voi jonkin verran muuttua, sillä tulevaisuuden hinnankorotukset esimerkiksi työvoiman kallistumisessa sidotaan indekseihin. Tämä johtuu pitkästä hankinta-ajasta, joka ajoittuu koko 2020-luvulle.

– Indeksiehto on täysin tavanomainen näin pitkäkestoisessa hankinnassa. Jos hintojen nousu otettaisiin kiinteähintaisessa sopimuksessa huomioon, se olisi hyvin kallis, sanoi Renko.

Indeksiin tulee myös katto sopimukseen. Rengon mukaan suuruusluokka on 1–1,5 miljardia euroa lisälaskua, jos hinta nousee indeksikattoon asti.

Hävittäjäjärjestelmän on toimittava 2060-luvulle ja pidemmälle, joten tulevaisuudessa hintataso ja käyttöön kuluvat euromäärät voivat muuttua.

Hävittäjien käyttö saa maksaa 10 prosenttia puolustusbudjetista, mikä on tämän päivän rahan arvolla 250 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa hinnat voivat olla erilaiset. Hävittäjille on laskettu myös noin 2 miljardin euron elinkaaripäivitykset 30 vuoden käytön aikana, mikä rahoitetaan puolustusbudjetista.

Suorituskykyarviointi ratkaisee

Vaikka hävittäjien talousnäkökulma on olennainen lopullisen tarjouspyynnön alla, niiden merkityksen ratkaisee lopulta sotilaallinen suorituskyky.

Hankkeen valmistelijat painottavat, ettei mitään suorituskykyarviointia ole tähän mennessä tehty, vaikka hävittäjien ominaisuuksia on mitattu muun muassa Pirkkalassa HX Challenge -tapahtumassa Suomen talvioloissa 2020. Tasapuolisuus on ollut yksi johtavista periaatteista, jottei mikään valmistaja tai taho voisi jälkikäteen riitauttaa valintaa.

– Suorituskykyvertailua ei ole tehty. Se tehdään ensi kesän ja alkusyksyn aikana, sanoo Renko.

Huono hävittäjä on tarpeeton ostos, kun taas laadukas hävittäjä voi estää Suomen joutumisen sotaan niin sanotun hyökkäyskynnyksen asettavana asejärjestelmänä.

Hävittäjien on pystyttävä torjumaan vihollisen lentokoneet, risteilyohjukset ja miehittämättömät lennokit, jotka tulevat Suomen ilmatilaan. Lisäksi niillä on voitava hyökätä kauas vastustajan alueelle esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä vastaan.

Hävittäjiä on voitava käyttää itsenäisesti ja eri puolille Suomea hajautetuista tukikohdista, kun yhteydet ulkomaailmaan ovat poikki. Niiden pitää toimittaa tilannekuvaa reaaliajassa maa- ja merivoimille ja osoittaa maaleja toisille hävittäjille ja muille asejärjestelmille.

Lisäksi hävittäjien pitää olla vihollista parempi näissä tehtävissä vielä vuonna 2060. Avainasemassa on järjestelmän kehittäminen ja päivitettävyys sen elinkaaren aikana.

Näissä tehtävissä parhaiten menestyvä hävittäjä on Suomen valinta Hornetin seuraajaksi.

– Meillä on oltava maailman parhaat lentäjät ja toimintatavat. Tämä on se haaste. Meidän pitää hankkia tämä kaikki, totesi hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Suomen hävittäjätilaus herättää kiinnostusta. Alkuperäinen suunnitelma 64 hävittäjästä on maailman suurimpia tilauksia lähivuosina suurvaltojen ulkopuolella. Tilaus on suuri, vaikka määrästä hieman tingittäisiinkin.

Suomi valitsee F-35:n tai Super Hornetin ja Growlerin Yhdysvalloista, Eurofighterin Britanniasta ja sen eurooppalaisilta kumppaneilta, Gripenin Ruotsista tai Rafalen Ranskasta.

Hävittäjien 10 miljardin hintakatto

Keskiviikkona hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä.

Lopullinen tarjouspyyntö lähtee tammikuussa puolustushallinnoille Yhdysvaltoihin F-35:stä ja Super Hornetista, Britanniaan Eurofighterin puolesta, Ruotsiin Gripenistä ja Ranskaan Rafalesta.

Kaikkien viiden hävittäjävalmistajan tämän hetken tarjoukset ylittävät 10 miljardia euroa. Lopullisessa tarjouksessa ylitystä ei saa enää olla. Hävittäjien ja aseiden määrä saattaa joustaa alaspäin.

Tilauksen osuus on 9,4 miljardia euroa. 579 miljoonaa euroa menee hävittäjäjärjestelmän sovittamiseen Suomen Puolustusvoimiin. 21 miljoonaa euroa on myönnetty hankkeen valmisteluun.

Mahdollinen kustannusten kasvu on sidottu indekseihin, joihin tulee katto. Hankintahinta voi kuitenkin nousta indeksien takia tulevina vuosina.

Valuuttakurssit voivat sisältää riskin, jos kauppa tehdään amerikkalaishävittäjästä dollareilla. Kurssivaihtelu voi tosin kääntyä myös Suomen eduksi.

Hankinta rahoitetaan valtion ottamalla lainalla ja maksetaan etupainotteisesti noin 1,5 miljardin euron vuositahdilla.

Uusi hävittäjä Hornetin korvaajaksi valitaan tänä vuonna.

Lähteet: Valtioneuvosto, ohjelmajohtaja Lauri Purasen blogi 22.12.2020

Uusimmat

Fingerpori

comic