Uutiset

Suomi voisi hakea talviolympialaisia, mutta vain yhdessä toisen maan kanssa – Suomen olympiakomitea pitää mahdollisuutta teoreettisena

Suomen olympiakomitean puheenjohtajan Timo Ritakallion mielestä olympialaisten järjestämismahdollisuudet ovat vain teoreettiset, eikä suunnitteluun kannata tuhlata energiaa.
Vielä pari vuotta sitten Timo Ritakallio oli valmis työskentelemään olympialaisten saamiseksi Suomeen. Nyt mieli on muuttunut. Kuva: Mauri Ratilainen
Vielä pari vuotta sitten Timo Ritakallio oli valmis työskentelemään olympialaisten saamiseksi Suomeen. Nyt mieli on muuttunut. Kuva: Mauri Ratilainen

Vuoden 2026 talviolympialaisia hakenut Tukholma hävisi viime metreillä hakukisan Milanolle. Koska Ruotsi ei talviolympialaisia tällä kertaa saanut, Suomella on teoriassa paremmat mahdollisuudet hakea olympialaisia Suomeen.

– Teoriassa nyt on paremmat mahdollisuudet hakea talviolympialaisia Suomeen, sanoo Janne Leskinen, joka on toiminut aiemmin muun muassa Lahden 2017 MM-hiihtojen pääsihteerinä.

Leskinen teki Suomen olympiakomitealle huhtikuussa valmistuneen opetus- ja kulttuuriministeriön pyytämän selvityksen, joka näytti Suomen talviolympialaishaulle vihreää valoa. Kesäolympialaisia Suomessa ei voida järjestää, sillä Suomella ei ole sen kokoluokan kisalle tarpeeksi suorituspaikkoja.

Talviolympialaisetkin vaatisivat suuria panostuksia infrastruktuuriin.

– Pitäisi rakentaa lisää suorituspaikkoja, mutta osa lajeista olisi vietävä ulkomaille. Esimerkiksi kelkkailu on tällainen, Leskinen kertoo.

Koska osa paikoista pitää viedä ulkomaille, ei Suomi voisi järjestää olympialaisia yksin. Suomi voisi hakea kisoja esimerkiksi samalla mallilla kuin Tukholma. Tukholman mallissa Ruotsi olisi ollut kisajärjestäjä, mutta kelkkailu olisi pidetty Latviassa.

Vaikka uudet säännöt sallivat olympialaisten järjestämisen useammassa maassa, tällainen malli ei ole koskaan hakukilpaa voittanut.

“Realiteetit eivät ole puolellamme”

Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio sanoo kuitenkin suoraan, että Suomen ei nyt kannata käyttää energiaa olympialaisista haaveiluun. Ritakalliota epäilyttää esimerkiksi se, saisivatko olympialaiset riittävästi tukea suomalaisilta.

– Olympialaiset ovat taloudellisesti iso ponnistus. Lisäksi Suomi tarvitsisi kumppanimaita alppilajeihin ja kelkkailuun sekä kansan, kuntien ja yritysten laajan tuen. Matkassa on liian monta mutkaa, eivätkä realiteetit ole meidän puolellamme, Ritakallio sanoo.

Vielä vuonna 2016 Ritakallio ilmoitti olevansa valmis työskentelemään olympialaisten saamiseksi Suomeen. Hän uskoi, että olympialaiset olisivat piristys kansakunnalle ja talouselämälle.

Nyt mieli on muuttunut.

– Suomen kannattaa keskittää energiaa urheilijoiden valmentamiseen ja heidän edellytyksiinsä menestyä. Talviolympialaisten järjestäminen on mahdollista vain teoriassa.

Olympialaisten järjestäminen vaatisi laajan tahtotilan

Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen korostaa, ettei Suomella ole suunnitelmaa hakea olympialaisten järjestysoikeuksia. Hakemista varten täytyisi tehdä vielä paljon pohjatyötä, muun muassa aikaisempaa yksityiskohtaisempi selvitys.

– Luonnollisesti tarvitsisi tehdä selvitys tahtotilasta. Olympialaisten järjestäminen vaatisi laajan tahtotilan urheilun, yritysmaailman ja muiden tahojen puolelta, Salonen toteaa.

Vielä tahtotilakaan ei riitä. Hakemuksen on oltava Kansainvälisen olympiakomitean kriteerien, eli Agenda 2020:n mukainen. Agenda 2020 korostaa olympiahauissa ekologisuutta, eettisesti kestävää arvopohjaa, hakuprosessin läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta.

Salosen mukaan hakukriteeriuudistus on pienille maille, kuten Suomelle, hyödyllinen.

– Aikaisemmin oli Suomen kannalta hankalammat kriteerit. Kiteytettynä Agenda 2020:ssa järjestämisen vaatimukset sopeutetaan kuhunkin maahan.

Uusimmat