Uutiset

Supervaltojen kotiinpäin veto uhkaa koronarokotteiden jakoa – EU tähtää tasapuolisuuteen, mutta Kiinaa ja Yhdysvaltoja kiinnostaa valtapolitiikka

Kymmenen koronarokotehanketta maailmassa on päässyt kliiniseen vaiheeseen eli ihmisillä testattavaksi. Ne jakautuvat Kiinan, Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden hankkeisiin. Osa maista on kiinnostunut täyttämään rokotetarpeensa ennen muita. Kilvassa EU erottuu Yhdysvalloista ja Kiinasta avoimella strategiallaan. Suomalainen asiantuntija kiittää koronan luoneen myös uutta yhteistyötä.
Thaimaalaisteknikko on työssään laboratoriossa Bangkokissa. Chulalongkornin yliopiston tutkimustiimi on tehnyt alustavia koronarokotetestejä hiirillä ja saavuttanut lupaavia tuloksia. Kuva: epa08442361
Thaimaalaisteknikko on työssään laboratoriossa Bangkokissa. Chulalongkornin yliopiston tutkimustiimi on tehnyt alustavia koronarokotetestejä hiirillä ja saavuttanut lupaavia tuloksia. Kuva: epa08442361

Maailmanlaajuisesti jo yli kuusi miljoonaa ihmistä sairastuttanut koronavirus on innoittanut lääkeyhtiöitä kilpailemaan rokotteen valmistuksessa. Lääkeyhtiöiden lisäksi kilpajuoksuun ovat lähteneet akateemiset yhteisöt sekä valtiot, jotka kaipaavat kuumeisesti parannuskeinoa koronaan.

Moni kysyy, kuka valmistuvan rokotteen saa käyttöönsä.

Pisimmällä ovat Kiinan, Euroopan ja Yhdysvaltojen hankkeet. Rokotekilvan voittajalla voi olla suurikin vaikutus siihen, miten koronarokote alkaa levitä.

Johtava asiantuntija Janica Ylikarjula elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta kertoo, että alueiden strategiat ovat koronarokotteen suhteen erilaiset.

– Euroopan unioni on yhdessä kumppanimaiden kanssa rahoittanut erilaisia tutkimuksia koronaan liittyen, ja on sitoutunut siihen, että rokotetta jaetaan eteenpäin.

– Yhdysvallat on tehnyt sopimuksia suoraan kehittäjien kanssa ja rahoittaa niiden hankkeita ja tuotantokapasiteetin rakentamista. Näin se varmistaa rokotteiden ensisijaisen saannin ja oman etulyöntiaseman.

Kiina vakuuttaa ajavansa maailman etua

Valtioiden on arveltukilpailevan ensimmäisistä rokote-eristä suojavarusteiden tapaan. The New York Times uutisoi huhtikuun puolivälissä ”rokotenationalismista”, joka saattaa laittaa maat toisiaan vastaan ja vaarantaa rokotteiden saatavuuden.

Rokotenationalismista on ehditty saada viitteitä jo nyt, ennen rokotteen valmistumista.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto yritti ostaa saksalaisen rokotetta kehittelevän yrityksen CureVacin ”suurella summalla” saadakseen yksinoikeuden yrityksen kehittämään koronarokotteeseen. Osto jäi vain haaveeksi, mutta se suututti saksalaispoliitikot.

Kiinan toiveet rokotteen jakoperiaatteista eivät ole yhtä näkyvissä. Presidentti Xi Jinping on sanonut medialle, että Kiina kehittää rokotetta maailmanlaajuinen etu mielessään.

Ylikarjula arvioi, että Kiinalla saattaa olla samantapaisia pyrkimyksiä kuin Yhdysvalloilla.

– Luulen, että Yhdysvalloilla ja Kiinalla on valtapoliittinen näkökulma. He saavat hyödyntää rokotetta ensin kotimaassa ja levittää sitä sitten muihin maihin tietynlaisina sankareina.

Britit ja Ranska omilla teillään?

EU on vedonnut yhtäläisten rokoteoikeuksien saamiseksi kaikille maille. Kaikki Euroopan maiden hankkeet eivät silti automaattisesti noudata tätä linjaa.

Ranskalaisen Sanofin rokotehanke aiheutti kohun, kun yhtiön toimitusjohtaja Paul Hudson sanoi Yhdysvaltojen ansaitsevan suurimman ennakkotilauksen. Hän perusteli kantaansa sillä, että Yhdysvallat investoi yhtiön ottamaan riskiin.

Ranska suuttui kommentista, ja pian yhtiön hallituksen puheenjohtaja Serge Weinberg perui toimivan johdon puheita televisiossa toivoen maille tasapuolisia mahdollisuuksia.

Britannian hankkeista taas on jäänyt epäselväksi, mukautuvatko ne EU-strategiaan vai korostuuko maan oma etu.

Brittiministerit ovat luvanneet, että Oxfordin yliopiston ja AstraZeneca -lääkeyhtiön pitkälle kehitetyn hankkeen 100 miljoonaa ensimmäistä rokotetta annetaan Britannialle.

Lisäksi AstraZeneca on luvannut 300 miljoonaa rokotetta Yhdysvalloille. Yhdysvaltojen terveysministeriö lupasi rahoittaa hanketta tarvittaessa jopa 1,2 miljardilla dollarilla (noin 1,09 miljardilla eurolla).

– Britannia oli kyllä mukana, kun EU koordinoi 7,4 miljardin pakettia, jossa sitouduttiin yhteiseen tutkimukseen, EK:n Ylikarjula muistuttaa.

Kansainvälisen terveysyhteistyön vetäjän paikka olisi nyt otettavissa.

Yhdysvallat on jo pitkään kääntynyt sisäänpäin. Irtautuminen maailman terveysjärjestöstä WHO:sta vahvistaa maan luopumisen globaalista johtajuudesta terveyskysymyksissä.

– On puhuttu, että voisiko EU ottaa tulevaisuudessa globaalisti vahvemman roolin, kun muut tahot käpertyvät sisäänpäin. Tässä olisi nyt mahdollisuus, Ylikarjula sanoo.

Lääkeyhtiöillä poikkeuksellista yhteistyötä

Koronarokotetta kehitetään eri tavalla kuin rokotteita yleensä, kertoo Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.

– Normaalitilanteessa lääkeyhtiöt ovat kilpailijoita keskenään. Nyt maailmanlaajuisen pandemian aikana monet lääkeyhtiöt jakavat tietoa keskenään ja työskentelevät yhdessä tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Euroopassa työskennellään myös EU:n komission kanssa, Rinta kertoo.

Rinta uskoo, että kun jokin hankkeista toteutuu, rokote laitetaan laajaan tuotantoon käyttäen myös muita lääkeyhtiöitä. Tällaista ei normaalioloissa tapahtuisi, sillä lääkeyhtiö käyttää suoja-ajan mukaisen yksinoikeuden tuotteeseensa.

Tärkeää on Rinnan mukaan muistaa, että nyt tarvitaan kilpailua. Vähintään puolet rokotehankkeista tulee Rinnan mukaan epäonnistumaan, sillä ne eivät onnistu luomaan tarpeellista immuniteettia tai ole tarpeeksi turvallisia.

– Kun ensimmäinen hanke onnistuu, aivan varmasti monia muita hankkeita jatketaan. Meillä on valtava maailmanlaajuinen tuotanto- ja jakelutarve, joten eri hankkeiden jatkuminen on siinäkin mielessä toivottavaa.

Koronarokotehankkeet

Vain joka kymmenes koronarokotehanke on edennyt ihmisillä testaamiseen saakka.

Terveysjärjestö WHO:n lista kertoo, että 10 hanketta on kliinisessä ja 121 esikliinisessä vaiheessa. Kliininen vaihe tarkoittaa sitä, että rokotetta voidaan testata ihmiseen.

Kliinisen vaiheen hankkeista neljässä takana on kiinalaisia toimijoita ja yksi on singaporelais-kiinalainen hanke. Yhdysvalloilla hankkeita on kliinisessä vaiheessa kolme, Saksalla ja Britannialla kummallakin yksi.

Ranskalaisyhtiö Sanofin hanke ei ole vielä kliinisessä vaiheessa, kuten eivät suomalaiset rokotehankkeetkaan.

Uusimmat

Fingerpori

comic