Uutiset

Supon ex-pomo ärähti tiedustelulakien tulevista valvojista – poliitikot vastaavat nyt kritiikkiin

Uuden tiedusteluvaltuutetun viran ensisijainen tehtävä on valvoa, että uusia tiedustelulakeja noudatetaan oikein eikä puuttua siihen, ketkä ovat tiedustelun kohteina.

Näin arvioivat Lännen Medialle sekä sisäministeri Paula Risikko (kok.) että tiedustelulakivalmistelun parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.).

Tiedustelulakien valvojaksi tarkoitetun tiedusteluvaltuutetun toimenkuvasta esitti kritiikkiä eduskunnan eläköitynyt pääsihteeri ja Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen.

Tiitinen vaati Lännen Median haastattelussa (4.1.), että tiedustelulakien valvontaan perustettava tiedusteluvaltuutetun valtuuksia pitäisi harkita vielä.

-Vaikuttaa vähän erikoiselta, melkeinpä oudolta, että tulisi joku virkamies eli sellainen ylipäätirehtööri, joka menisi kansanvaltaisesti valittujen valtioelinten hyväksymien linjausten yli, Tiitinen toteaa haastattelussa.

Risikko: laki sanelee, mitä valtuutettu saa tehdä

Risikon mielestä sellaista vaaraa ei olisi, että tiedusteluvaltuutettu voisi ylittää omat valtuutensa.

-Täytyy muistaa, että tämä laki sanelee, mitä tiedusteluvaltuutettu saa tehdä. Ei hän saa mennä sisällöstä poiketen. Valtuutetun tehtävä on katsoa, toimivatko ne, jotka tässä tiedustelutoiminnassa ovat mukana eri vaiheissa, lain mukaan, sairaslomaltaan tavoitettu Risikko kommentoi.

Tölli suhtautuu vakavasti Tiitisen esittämiin huoliin, mutta hän on samalla linjalla Risikon kanssa.

-Ei ole kysymyksessä se, että tiedusteluvaltuutettu puuttuisi valtioelinten hyväksymiin linjauksiin, sanoo Tölli.

Molemmat muistuttavat myös, että sekä Ruotsissa että Tanskassa on omat viranomaiset, jotka valvovat, että tiedusteluvaltuuksia käytetään oikein.

Perustuslaki rajoittaa henkilömääriä

Tiedustelulainsäädännön valvojaksi on kaavailtu myös kansanedustajista muodostettavaa parlamentaarista valvontavaliokuntaa. Tiitinen totesi haastattelussa, että valiokunnassa pitäisi olla mahdollisimman vähän jäseniä, jotta se saisi todellista tietoa tiedustelusta. Hänestä olisi parempi, jos jäseniä olisi ”yksinumeroinen luku”.

Tapani Tölli toteaa, että parlamentaarinen seurantaryhmä on pohtinut jäsenmäärää paljon. Määrässä tulee vastaan kuitenkin perustuslaki.

-Perustuslain mukaan eduskunnan valiokunnan minimikoko on yksitoista, toteaa Tölli.

Jos lukumäärää halutaan pienentää, pitäisi siis muuttaa perustuslakia.

Risikko toteaa, että tiedustelulainsäädännön valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin yksityisyyden suoja ja tiedustelutiedon tarpeet.

-Kansanvaltaisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa tiedustelutoiminnan elinehtona on, että tiedusteluviranomaisen toimintaan kohdistuu riittävän kattavaa oikeudellista ja parlamentaarista valvontaa, Risikko arvioi.

Hallituksen on määrä antaa tiedustelulakeja koskevan esityksen eduskunnalle kevään aikana.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic