Uutiset

Supon ex-pomo Tiitinen uudesta tiedusteluvirasta: Sellainen ylipäätirehtööri vaikuttaa erikoiselta

Entinen suojelupoliisin päällikkö ja eduskunnan ex-pääsihteeri Seppo Tiitinen arvostelee tiedustelulakiin kaavailtua tiedusteluvaltuutetun tehtävää.

Tiitinen muistuttaa kokemuksestaan, että päätökset Suomen keskeisistä turvallisuusintresseistä ja niihin liittyvistä tiedontarpeista sekä keskeisissä asioissa myös menettelytavoista on tehty yhteisymmärryksessä valtion korkeimman johdon eli tasavallan presidentin ja pääministerin johtaman hallituksen sekä ammattiviranomaisten kesken.

-Vaikuttaa vähän erikoiselta, melkeinpä oudolta, että tulisi joku virkamies eli sellainen ylipäätirehtööri, joka menisi kansanvaltaisesti valittujen valtioelinten hyväksymien linjausten yli. Tiedusteluvaltuutetun valtuuksia pitäisi harkita vielä kahteen kertaan, hän toteaa.

Tiitinen visioi tilanteen, jossa ylimmässä valtionjohdossa on päätetty tiedonhankinnasta ja tiedusteluvaltuutettu sanoo yksilönsuojaan vedoten, ettei tämä sovi.

-Mitenkä voidaan asettaa yksi virkamies, joka voi sanoa, että valtion turvallisuutta koskeva päätöksenteko on mitätöntä. Minusta siinä olisi jotain takaperoista.

-Tiedustelussa on kyse kuitenkin valtion ja kansalaisten perimmäisistä eduista, joita varjelemaan kansa on edustajansa valinnut, hän alleviivaa.

Mistä semmoinen epeli?

Tiedusteluvaltuutetun valtuuksiin on esitetty muun muassa oikeutta saada suojelupoliisilta reaaliaikaisesti ilmoitus jokaisesta usein ylimmän valtionjohdon tekemästä tiedustelumenetelmän käyttöä koskevasta päätöksestä.

Valtuutetulle tulisi myös oikeus keskeyttää tai lopettaa hänen lainvastaiseksi katsomansa tiedustelumenetelmän käyttö.

Tiitinen myöntää tasapainoilun vaikeuden tiedonhankinnan ja yksityisyyden suojan välillä.

-Tässä on tehtävä vielä arvopohdintoja moneen suuntaan, ja niihin pitäisi löytää järkevä ja looginen, myös käytännössä toimiva, ratkaisu.

Tiitisen mukaanvaltioneuvosto on liian matala taso yksin valitsemaan tiedusteluvaltuutettua.

-Nimitysprosessi pitää kiilata niin ylös kuin mahdollista. Ratkaisu voisi olla, että tähän tiedusteluvaltuutetun rekrytointiin kytkettäisiin eduskuntaulottuvuus niin, että tiedusteluvalvontavaliokunta antaisi hakijoista arvionsa ja valtioneuvoston esityksestä presidentti sitten nimittäisi hänet.

Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen valintaan perustuslakivaliokunta antaa arvionsa.

-Ihmettelen mistä semmoinen epeli löytyy, Tiitinen kuittaa pohdinnat tiedusteluvaltuutetun henkilöstä.

Jäseniä yksinumeroinen luku

Tiedusteluvaltuutetun lisäksi myös Tiitisen mainitsemaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntaa kaavaillaan uudeksi valvontaelimeksi.

Se muun muassa valvoisi ja edistäisi lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien noudattamista tiedustelutoiminnassa.

Tiitisen mukaan valiokunnan jäsenten määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä.

-Olisi parempi, että jäseniä olisi yksinumeroinen luku. Silloin valiokunta myös saisi varmemmin todellista tietoa, koska ei näissä tiedusteluasioissa tietoa voi jakaa kuin apulantaa. Sellainen on myrkkyä koko toiminnan onnistumiselle.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan pitäisi myös pystyä valvomaan tiedusteluvaltuutettua.

-Silloin olisi hirttonaru myös tiedusteluvaltuutetun kaulassa koko ajan. Onhan valtuutetullakin valvoja oltava.

Ehdottoman tärkeää

Tiedustelulakiuudistusta Tiitinen pitää ehdottoman tärkeänä.

-On katastrofaalinen tilanne, että itsenäisen valtion viranomaisilla ei ole oikeutta tehdä sitä, mitä kaikkien ympärillä olevien valtion viranomaiset voivat myös Suomen ja suomalaisten suhteen tehdä.

Tiedustelulakiin liittyvien perustuslakikohtien mahdollista käsittelemistä kiireellisenä hän kutsuu makuasiaksi ja keskusteluksi pukin parrasta.

-Kysymys on kuitenkin vain kuukausista.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic