Uutiset

Susien pannoituksessa kytee yhä riita, ja yksi lupa peruuntui jo – Luke: Sanktioita ei edes harkita

Metsästysseura veti myöntämänsä luvan takaisin, ja ainakin sosiaalisessa mediassa puhutaan lisätoimista.
Susikanta on kasvanut Pohjois-Pohjanmaan suunnalla vasta viime vuosina, ja siksi pannoituksia keskitetään läntisessä Suomessa sinne. Kuva: FELIX ANDRE SKULSTAD

Susien pannoitukseen liittyvä kiista ei ole hellittänyt läntisessä Suomessa.

Tällä viikolla yksi metsästysseura Haapavedellä perui jo kerran Lukelle myöntämänsä luvan. Taustalla oli vastustus joidenkin maanomistajien keskuudessa, joilta seura on vuokrannut metsästysoikeudet.

Luken erikoistutkija Katja Holmalan mukaan tapaus ei ole Pohjois-Pohjanmaan susipannoitusten kannalta kohtalokas.

– Kyseessä on kohtalaisen suuri metsästysseura ja se tuo toki omat haasteensa, kun alue pilkkoutuu lisää. Nyt pannoituksissa tarvitaan vieläkin enemmän hyvää tuuria.

“Toimimme tilanteen mukaan”

Holmala huomauttaa, että jo lähtötilanne oli vaikea, sillä mielipiteet läntisessä Suomessa ovat hyvin voimakkaasti jakautuneita. Lukeen otetaan asian vuoksi yhteyttä jatkuvasti.

– Tunteet ovat niin vahvoja, että meihin otetaan yhteyttä pannoituksen kieltämiseksi myös sellaisilta alueilta, joissa meidän ei ole edes tarkoitus toimia. Toisaalta myös tulee yhteydenottoja, joissa pannoituksia toivotaan jollekin alueelle.

Sosiaalisen median perusteella vastatoimia ja niiden vuoksi peruttuja lupia saattaa olla edessä vielä lisää. Tämä ei tutkijoita varsinaisesti huolestuta, eikä Luke aio lähteä myöskään kiistelemään.

– Toimimme sen mukaan, mikä tilanne on. Emme ei tietenkään tule kuin niille alueille, joilta on saatu hyväksyntä, Holmala sanoo.

Myöskään sanktioita jo myönnetyn luvan perumisesta ei ole hänen mukaansa edes ajateltu.

– Emme ole ahdistamassa nurkkaan yhtään lupaa myöntänyttä seuraa. Jos seura katsoo, että tilanne on tullut liian vaikeaksi, kunnioitamme sitä.

Aikataulu rajasi alueen

Pannoituksen ja ylipäätään Lukeen kohdistuvan epäluulon ja vastustuksen ohella pannoituksia hankaloittaa pirstaleinen maanomistus.

– Olemme viestitelleet satojen seurojen kanssa ja oikoneet väärinkäsityksiä monissa tilaisuuksissa, Holmala sanoo.

Pannoituksia tehdään tälle vuodelle myönnetyllä määrärahalla, joka on tarkoitettu susien kannanarviointiin ja seurantaan läntisessä Suomessa. Se lisäsi pakettiin aikataulullisen haasteen, sillä yleensä Luke suunnittelee pannoituksia useamman vuoden päähän.

Alue päätettiin rajata Pohjois-Pohjanmaalle, jossa susikanta on kasvanut vastikään ja tiedon tarve on siksi suurin.

– Aikaraami oli niin tiukka, ettei ollut mahdollista aloittaa selvitystä muualla.

Erikoistutkijan mukaan mediassa on viime päivinä ollut väärää tietoa muun muassa siitä, aikooko Luke hakea vielä lisää lupia metsästysseuroilta. Holmalan mukaan uusia lupia ei tällä hetkellä kysellä.

Metsästysseuran varmistettava oikeus lupaan

Susien pannoitus on rinnastettavissa metsästykseen, johon Luke tarvitsee niin sanotun vierasluvan metsästysseuralta, joka puolestaan on vuokrannut metsästysoikeuden maanomistajilta.

Tähän on liittynyt paljon väärinkäsityksiä.

Holmala huomauttaa, että vuokrasopimukset voivat olla hyvin erilaisia. Jos sopimus kattaa suurpetojen metsästyksen ja mahdollisuuden vieraslupiin, ei maanomistajan lupaa erikseen tarvita.

– Metsästysseuran kuuluu vieraslupaa allekirjoittaessaan olla itse varmistunut siitä, että seuralla on oikeus myöntää se.

Vaikka Luke jäljittää sudet ja pannoittaa ne lupa-alueella, saattaa nukutusnuolen saanut susi siirtyä joissakin tapauksissa alueen ulkopuolelle ennen nukahtamistaan. Eäinsuojelullisista syistä sutta ei voi jättää oman onnensa nojaan, joten se on noudettava lupa-alueen puolelle.

Lennoista paljon väärää tietoa

Pannoituksissa käytetään helikopteria, josta ammutaan tainnutusnuoli. Kokemuksesta tiedetään, että lennot synnyttävät paljon väärää “tietoa”.

Lentämiseen ei tarvita lupaa sen enempää metsästysseuralta kuin maanomistajaltakaaan.

– Helikopteri lähtee liikkeelle vasta sitten, kun susi tai susilauma on jäljitetty ja saatu motitettua. Helikopteri käy myös tankkaamassa ja vaihtaa alueita, joten lentäminen ei heti tarkoita nuolen ampumista, Holmala korostaa.

Maastossa liikutaan Holmalan mukaan suksilla ja jalkaisin, joten esimerkiksi moottorikelkkailuun yksityismailla tarvittavista luvista ei ole tarvinnut Pohjois-Pohjanmaalla huolehtia.

Helikopterin laskeutumisen ja merkintätukikohdan mahdollistavia maanomistajalupia sen sijaan tarvitaan, ja niitä on Holmalan mukaan myös saatu. Lisä ei silti olisi pahitteeksi.

– Pyyntihetken tilanne voi olla missä tahansa lupa-alueella. Siksi olisi hyvä olla riittävästi tiedossa kohtia, joihin voidaan laskeutua ja joihin voidaan perustaa merkintätukikohta.

Lumi ratkaisee, koska liikkeelle

Luke on jo pannoitusvalmiudessa, ja seuraa tällä hetkellä muun muassa keliolosuhteita.

Erityisen ratkaiseva on lumitilanne. Lunta on varsin hyvin, mutta sen laatu ei ole ollut sopiva susille eikä pannoittajille.

– Lumi ei nyt kantaisi riittävästi jäljittäjiä tai hidastaisi sutta tarpeeksi, Holmala selvittää.

Sitä erikoistutkija ei halua ennustaa, montako pohjoispohjanmaalaista sutta saa kevättalven aikana pannan. Hän sanoo, että jokainen onnistunut tapaus voidaan katsoa menestykseksi.

– Pannoitus on aina haastavaa, ja erityisen haastavaa nyt.

Susien pannoitus

Paikannustietoja antavien pantojen avulla pystytään seuraamaan susien liikkeitä.

Tietoa käytetään avuksi kannanarvioinnissa, koska se antaa tietoa muun muassa reviirien rajoista.

Tavoitteena on pannoittaa jompi kumpi susilauman niin sanotun alfaparin yksilöistä.

Luke on saanut vierasmetsästysluvan 14 metsästysseuran metsästysalueelle Pohjois-Pohjanmaalla.

Yksi seura perui myöntämänsä luvan tällä viikolla.

Pannoituksia tehdään tänä talvena myös muun muassa Itä-Suomessa.

 

Korjattu klo 10.50 paikkakunta Haapajärvestä  Haapavedeksi. 

Uusimmat