Uutiset

Suurlähettiläs: Brexit ei tarkoita, että Britannia luopuisi perusarvoistaan

Britannian euroero ei tarkoita, että maan perusarvot muuttuisivat mihinkään, muistuttaa Britannian tuore Suomen-suurlähettiläs Tom Dodd.

Näitä arvoja ovat mm. laki ja oikeus, talouskehitys sekä vapaakauppa.

-Tämän vuoksi haluamme säilyttää läheiset suhteet EU-maiden kanssa. Meillä on paljon yhteistä, Tampereella tiistaina vieraillut Dodd toteaa.

Tammikuussa virassaan aloittanut suurlähettiläs osallistui Tampereella muun muassa Suomen hallituksen perustaman kansainvälisen tasa-arvopalkinnon seremonioihin, tapasi kaupungin johtoa sekä tamperelaista brittiyhteisöä.

Dodd painottaa, että brittien EU-ero ei tarkoita eroa Euroopasta.

-[Ulkoministeri] Timo Soinin ja [Eurooppaministeri] Sampo Terhon kanssa käymieni keskustelujen perusteella suomalaiset haluavat Britannian kanssa läheiset taloudelliset ja turvallisuussuhteet, ja sen mekin pyrimme saavuttamaan. Suomen ja Britannian väliset suhteet ovat pitkäaikaisia, eikä elämä lopu vuonna 2019.

 

Viime perjantaina brittien pääministeri Theresa May hahmotteli puheessaan maan tavoittelemaa Brexit-ratkaisua. Hänen mukaansa britit haluavat ”kauppasopimuksen, joka on laajempi ja syvempi kuin yksikään tähän mennessä tehty sopimus missään päin maailmaa”.

May tunnusti, että Britannia ei voi saada neuvotteluissa kaikkea haluamaansa. Esimerkiksi ulkomaankaupalle tulee välttämättömiä esteitä.

Pääministerin puhe keskittyi talousasioihin, mutta hän sivusi myös keskeistä Pohjois-Irlannin kysymystä. Eroneuvottelujen avainkysymyksiä on, millaisen kauppasopimuksen EU ja Britannia tekevät. EU ja Britannian oppositio haluaisivat maan pysyvän vastedeskin EU:n sisämarkkinoilla. Kovan linjan brexit-leiri, muun muassa Mayn omassa puolueessa, vastustaa tätä ja kannattaa puhtaasti taloudellista vapaakauppasopimusta.

Puheessaan May asettui johonkin näiden linjojen väliin.

- Me haluamme kauppasopimuksen, joka on laajempi ja syvempi kuin yksikään tähän mennessä tehty sopimus missään päin maailmaa.

Hän sanoi tavoittelevansa ”sopimusta tulleista”, mutta ei tulliliittoa. Pohjois-Irlantiin May kaavaili ratkaisua, jossa rajavalvontaa voitaisiin välttää erilaisin sopimuksin. Esimerkiksi suuret yritykset voisivat kuljettaa tuotteitaan edelleen ilman tullimuodollisuuksia.

Mayn mukaan tulliliitto ei sovi Britannialle, koska maa haluaa itse solmia sopimuksia kolmansien maiden kanssa.

-Kuten pääministerikin puheessaan totesi, EU-erolla on seurauksensa. Emme tietenkään voi poimia ainoastaan rusinoita pullasta, Dodd luonnehtii.

Britit pääsivät joulukuussa EU:n kanssa alustavaan yhteisymmärrykseen kolmesta perusasiasta: EU-maksuista, kansalaisten oikeuksista sekä Irlannin asemasta.

-Maksamme unionille noin 40 miljardia euroa, josta puolet olisi joka tapauksessa maksettu jäsenmaksuina.

Britannian tullisopimuksesta on tarkoitus tulla mahdollisimman vapaan kaupan mahdollistava.

-Lyhyesti: esitämme mallia, joka on kehitetty jo olemassaolevista sopimuksista joita EU:lla on esimerkiksi Sveitsin ja Ukrainan kanssa.

Britannia suhtautuu kielteisesti malliin, jossa Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä olisi tulleja.

-Sitä emme hyväksy. Tilanne olisi sama kuin Ruotsilla olisi tulliraja Ahvenanmaan kanssa.

Doddin mukaan Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa on paljon pieniä, 1-2 henkilön yrityksiä, jotka ovat tottuneet liikkumaan rajan yli. Näiden toimijoiden asema tulee varmistaa sopimusmenettelyillä.

-Suurempien yritysten tilanne ratkaistaan sitten elektronisin keinoin.

Samoin EU-kansalaisten asuminen ja työskentely Britanniassa on tarkoitus turvata.

-Britannia keksi vapaakaupan, ja jatkamme sen puolestapuhujana. Maassa elää noin 20 000 suomalaista, ja suomalaiset ovat edelleen tervetulleita. En näe mitään syytä, joka muuttaisi asiaa.

Vastaavasti Suomessa asuu noin 4 000 brittiä.

 

Brexitin taloudelliset vaikutukset ovat olleet varsin suosittu keskustelunaihe jo hyvän aikaa. Huolena on ollut esimerkiksi se, miten Lontoon Cityn pankkisektori toimii EU-eron lähestyessä.

-Lontoossa on pankkeja, jotka ovat hyötyneet sisämarkkinoista, ja pääministerimme on laatinut ehdotuksia joiden tarkoitus on varmistaa tilanteen jatkuminen.

Tavoitteena on siis varsin läheinen taloudellinen yhteistyösuhde EU:n kanssa. Dodd toteaa, että Cityn finanssisektori on hyödyksi koko Euroopalle.

-Jos yritys lähtee Lontoosta, se ei välttämättä siirry Frankfurtiin tai Pariisiin vaan New Yorkiin tai Tokioon. EU:ssa tuntuu olevan ihmisiä jotka pitävät koko asiaa nollasummapelinä.

Suomen ja Britannian kauppasuhteissa ajankohtainen asia on ilmavoimien tuleva hävittäjähankinta. Sen tarjouspyynnöt lähetetään myöhemmin keväällä.

Yhtenä kandidaattina kilpailussa on yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, jota Britanniassa kehittää BAE Systems. Doddin mukaan Eurofighter olisi Suomelle erittäin hyvä, jo käytännön lentotoiminnassa koeteltu vaihtoehto.

-Suomelle on myös tärkeää, että koneita voi operoida varsin itsenäisesti. Siitä voimme antaa takuun.

Typhoon esiintyi viime kesänä Kaivopuiston lentonäytöksessä Helsingissä, ja tänä kesänä kone on tulossa ilmavoimien 100-vuotisjuhlanäytökseen Jyväskylään.

-Luin juuri tänä aamuna, että yksi valmistajista on tuomassa paikalle koneen muovisen mallin (kyseessä on ruotsalainen Gripen E). Meiltä paikalle tulee neljä Eurofighteriä, yksi jokaisesta kumppanimaasta, ja kaikki ne lentävät.

 

Tarkennus:
Jutussa on käytetty toistensa synonyymeinä termejä euroero, EU-ero sekä Brexit. Tarkoituksena ei ollut väittää, että Britannia kuuluisi euroalueeseen, vaan sen valuutta on punta.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic