Uutiset

Suurten kaupunkien kehyskunnatkin mukaan vaatimaan oikeutta järjestää työllisyys- ja elinkeinopalvelut

Kuuden suuren kaupungin ympärillä sijaitsevat kehyskunnat ovat liittyneet kaupunkien rintamaan taistelussa kasvupalvelujen järjestämisoikeudesta.

Kunnille näitä oikeuksia vaativat nyt myös Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kehyskunnat ja -kaupungit, joita on yhteensä 26.

Kasvupalveluilla tarkoitetaan työllisyys- ja elinkeinopalveluja, joita järjestävät nykyään valtion ely-keskukset ja TE-toimistot.

Nämä palvelut aiotaan siirtää maakuntien järjestämisvastuulle vuonna 2020 muualla paitsi Uudellamaalla. Siellä järjestämisvastuu tulee kuntayhtymälle, jonka perustavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, ja johon muut Uudenmaan kunnat voivat liittyä.

Suuret kaupungit ovat jo viime keväästä lähtien vaatineet kasvupalvelujen järjestämisvastuuta kunnille. Nyt myös niiden kehyskunnat vaativat, että niille kaupunkiseuduille, jotka sitä haluavat, tulee antaa tulevassa laissa oikeus järjestää kasvupalveluja omalla alueellaan.

Hallituksessa asiasta ovat tällä viikolla neuvotelleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), työministeri Jari Lindström (sin.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Lintilän esikunnasta kerrotaan, ettei ratkaisusta olla kaukana, vaikka vielä sitä ei ole löytynyt.

-Tavoitteena on saada alueille parempia työllisyys- ja yrityspalveluja ja mahdollistaa maakunnille myös omannäköisiä ratkaisuja.

Kehyskunnat haluavat, että laki olisi mahdollistava.

-Koemme, että kasvupalvelujen pitää olla ennemmin kaupunkiseutujen kuin maakuntien hallinnoimia, jos kaupunkiseuduilla on siihen riittävät resurssit ja halu, sanoo kehyskuntaverkoston puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.) Hollolasta.

Hämäläisen mukaan kehyskunnat eivät ole rajanneet vaatimustaan samanlaiseen erillisratkaisuun kuin Uudellamaalla.

-Kunnilla pitää olla mahdollisuus tehdä sekä yksittäisratkaisuja että kimpparatkaisuja sen mukaan, mikä siinä maakunnassa on parasta asioiden hoitamiseksi.

Maakunta hankkisi palveluja tulosten perusteella

Kasvupalvelulain tarkoituksena on yhdistää Ely-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut maakunnallisiksi kasvupalveluiksi. Palvelujen järjestäminen olisi maakunnan tehtävä, mutta se hankkisi palveluja kilpailuttamalla yksityisiltä markkinoilta ja voisi hankkia niitä myös myös kuntayhtiöiltä.

-Uuden toimintavavan taustalla on se, että palveluja alettaisiin hankkia kumppaneilta tulosperusteisesti, sanoo neuvotteleva virkamies Piia Rekilä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Rekilä sanoo, että ministeriössä kyllä ymmärretään, että kaupungeissa on tehty tehty toimia työllisyyden edistämiseksi ja että siellä on osaamista.

-Mutta ministeriön virkamieskanta on se, ettei maakuntaa voi pilkkoa. Täytyy aina ottaa huomioon myös ne kunnat, jotka eivät ole suuren kaupungin kehyskuntia. Näidenkin kuntien työttömillä työnhakijoilla pitää olla laadukkaat palvelut.

-Jos keskuskunnat ostavat vain palveluja itselleen, kuka haluaa tarjota palveluja pienille kunnille, Rekilä kysyy.

Kasvupalvelulakiluonnos oli lausunnolla jo viime keväänä. Virkamiesvalmistelussa siihen on tehty joitakin muutoksia. Maakunnalle on muun muassa lisätty oikeus harkintansa mukaan tuottaa palveluja myös itse.

Kehyskuntaverkostoon kuuluvat suurten kaupunkien kehyskunnat Helsingin kehyskuntia lukuun ottamatta. Verkostoon kuuluvissa 26 kunnassa asuu noin 440 000 ihmistä.

 

Asiasanat

Uusimmat