Uutiset

Suurvaltapullistelu jyräsi ilmaston ja toi Suomen kannalta vaarallista huomiota pohjoiseen – “Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”

Maailman suurimmat sotilasmahdit Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät kaikki laajentamaan sotilaallista jalansijaansa arktisella alueella. Se on Suomelle huono uutinen. Huolestuttavaa on, että suurvallat aikovat hyötyä arktisen ilmaston lämpenemisestä.
Rovaniemen kokouksesta ja Suomen puheenjohtajakaudesta muistetaan arktisen ilmastotyön siirtyminen taka-alalle voimapolitiikan tieltä. Kuvassa on venäläinen sotilas ja ilmatorjuntajärjestelmä Kotelnyin saarella Jäämerellä Itä-Siperian pohjoispuolella. Kuva: VADIM SAVITSKY/RUSSIAN DEFENCE MINISTRY / HANDOUT
Rovaniemen kokouksesta ja Suomen puheenjohtajakaudesta muistetaan arktisen ilmastotyön siirtyminen taka-alalle voimapolitiikan tieltä. Kuvassa on venäläinen sotilas ja ilmatorjuntajärjestelmä Kotelnyin saarella Jäämerellä Itä-Siperian pohjoispuolella. Kuva: VADIM SAVITSKY/RUSSIAN DEFENCE MINISTRY / HANDOUT

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous toi pahaa päänvaivaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja ilmastopolitiikkaan.

Yhdysvallat ei pelkästään aio valvoa entistä voimakkaammin sotilaallisia etujaan Jäämerellä ulkoministeri Mike Pompeon mukaan. Se peräti odottaa ilmastonmuutoksen sulattavan jäitä, jotta se pääsee käsiksi arktisiin rikkauksiin, kuten öljyyn ja kaasuun.

Yhdysvallat esti Arktisen neuvoston ulkoministerien yhteisen Rovaniemi-julistuksen, koska se ei suostunut ilmastovaatimuksiin.

– USA näkee ilmastonmuutoksen etuna. Poikkeuksena oli Barack Obaman aika, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova ei pitänyt yllätyksenä, ettei presidentti Donald Trumpin hallinto perääntynyt ilmastokysymyksissä. Hän on huolissaan arktisen politiikan tulevaisuudennäkymistä.

– Millä tavalla Trumpin hallinnon näkemykset ilmastonmuutoksesta syöpyvät syvemmälle hallintoon ja diplomatian kieleen? Mitä tapahtuu arktiselle ilmastonmuutostyölle? Se on ollut keskeinen osa.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaikeutuu huomattavasti, jos merkittävimmät suurvallat näkevät lämpenemisessä uhkien sijaan mahdollisuuksia.

Koivurova tosin muistuttaa, että Venäjä on arktisessa politiikassa muiden maiden linjalla ilmastokysymyksissä, toisin kuin Yhdysvallat. Venäjä myös harkitsee Pariisin ilmastosopimukseen liittymistä. Yhdysvallat on eroamassa Pariisin sopimuksesta, jos Trump valitaan jatkokaudelle 2020.

Kiina ei vielä läsnä, mutta USA katsoo 20–30 vuoden päähän

Suomen turvallisuudelle on huono uutinen, jos arktinen alue muuttuu yhä enemmän Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan kamppailuareenaksi ja sotilaallisen kiinnostuksen kohteeksi. Asian kanssa on kuitenkin elettävä.

– Se on epätoivottava kehityksen suunta. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin viisauden alku, muistuttaa Aaltola.

– Jos luodaan viholliskuvia, se on huono asia. Arktinen alue on ollut rauhanomainen, toteaa Koivurova.

Pompeo maalasi Timo Koivurovan mukaan liioitellun tarinallisen kuvan siitä, kuinka Kiina hakee jalansijaa ja uhkaa Jäämerellä. Ulkoministeri puhui kiinalaisista ydinsukellusveneistä.

Mika Aaltolan mukaan retoriikassa ei ole kyse tämän päivän asetelmista. Ydinaseet ovat vähitellen palaamassa arktiselle alueelle uudelleen kylmän sodan jälkeen.

– Asia, jonka kuvitellaan tapahtuvan 20–30 vuoden päästä, on todellinen uhka tänään. Arktinen alue on Kiinalle hyvin pitkän aikavälin tavoite. Kiina luo pelotetta Yhdysvalloille.

Suomi teki voitavansa

Mika Aaltolan mukaan Suomi onnistui Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella siinä, että se sai koolle kaikkien neuvoston maiden ulkoministerit vasta toisen kerran historiassa.

– Ei se mikään epäonnistuminen ollut, vaikka on eripuraa. On mahdollisuus dialogiin ja pieniin edistyksiin.

Uusimmat