Uutiset

SYL vaatii uhan alla olevien ulkomaisten opiskelijoiden auttamista – yliopistojen vararehtorit suhtautuvat ideaan varauksella

Opiskelijoiden olot ovat heikot useassa maassa, kuten väkivaltaisin keinoin uudistusmieltä kitkevällä Valko-Venäjällä. Ylioppilaskuntien liiton mukaan Suomeen voitaisiin perustaa apuraha, jonka avulla ulkomailla sorretut opiskelijat saisivat turvallisen opiskelupaikan.
Valko-Venäjän totalitaariset otteet rauhanomaisia opiskelijoita kohtaan pöyristyttävät monia. Kuvassa opiskelijat marssivat vaatien poliittisten vankien vapauttamista koulujen alkamispäivänä 1. syyskuuta 2020. He saivat vastaansa Omon-erikoispoliisin naamiomiehet ja tavallisen poliisin. Kuva: STRINGER

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kaipaa suomalaisyliopistoilta vastuunkantoa ulkomaisten opiskelijoiden suojelemisessa. Opiskelijoiden olot ovat tukalat useassa Euroopankin maassa, mistä ääriesimerkkinä Valko-Venäjällä opiskelijoita on pidätetty ja pahoinpidelty yli vuoden jatkuneiden demokratiaprotestien aikana.

SYL:n mukaan suomalaisten yliopistojen pitäisi tarjota turvallinen opiskelupaikka opiskelijoille, joiden kotimaassa ihmisoikeudet ovat uhattuna ja sananvapautta rajoitetaan. Toteuttamistavaksi ehdotetaan esimerkiksi apurahajärjestelmää, joka mahdollistaisi ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumisen Suomeen.

– Uhan alla olevista opiskelijoista suurimman osan pitää hankkia oleskelulupa ja maksaa lukukausimaksut. Apurahajärjestelmän avulla he voisivat saada stipendin ja tulla Suomeen suorittamaan opintonsa turvallisesti loppuun, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Konstantin Kouzmitchev.

SYL on ollut asian tiimoilta yhteydessä yliopistojen suuntaan Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin kautta. Keskustelut ovat olleet vasta alustavia, eikä mitään konkreettisia toimia ole aloitettu.

SYL:n hallituksen jäsenet esittivät ehdotuksensa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 5. heinäkuuta.

Raha ja kielitaito esteenä

Turun ja Helsingin yliopistot suhtautuvat ristiriitaisesti ulkomailla ahdingossa olevien opiskelijoiden auttamiseen. Molemmissa korkeakouluissa uhan alla olevien opiskelijoiden tukeminen nähdään tärkeäksi, mutta opiskelupaikkojen tarjoamisen koetaan olevan vaikeasti toteutettavissa.

Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen pitää ehdotusta mielenkiintoisena ja uskoo sen toteuttamisenkin olevan mahdollista.

– Meille akateeminen vapaus on tärkeä arvo, joten toimenpiteitä on harkittava. Tätä täytyy miettiä osana kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa kansainvälisille opiskelijoille muutenkin tarjottavat ja Suomen yliopistojen omat stipendit, Suominen pohtii.

Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling suhtautuu asiaan varovaisemmin.

– Olemme tietenkin kauhuissaan opiskelijoiden syrjinnästä, ja meidän pitää pohtia, miten voisimme heitä auttaa. Apurahajärjestelmää ei kuitenkaan ole, joten tällaista uudistusta ei kovin nopeasti ole mahdollista toteuttaa, Böhling sanoo.

Hän huomauttaa, että korkeakoulupaikkoja on rajallinen määrä ja hakijoita on paljon.

– Meillä on sisäänpääsyvalinnat, ja on vaikea nähdä, että voisimme rakentaa ulkomaisille poliittisen tai muun vainon kohteena oleville opiskelijoille erillisen kaistan sisäänpääsylle tässä vaiheessa. Meillä ei ole voimavaroja ottaa enempää opiskelijoita, koska opettajat ja opetustilat eivät yksinkertaisesti riitä, Böhling arvelee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Helsingin yliopisto on mukana Scholars at Risk -ohjelmassa, jossa tarjotaan vainotuille tutkijoille työpaikkaa Suomesta. Vastaavanlainen ohjelma opiskelijoille on jo käytössä Norjassa, ja Suomen ylioppilaskuntien liitto toivoo sellaista Suomeenkin. Kuva: Joel Maisalmi

Helsingin yliopisto on mukana Scholars at Risk -ohjelmassa, jossa tarjotaan vainotuille tutkijoille työpaikkaa Suomesta. Vastaavanlainen ohjelma opiskelijoille on jo käytössä Norjassa, ja Suomen ylioppilaskuntien liitto toivoo sellaista Suomeenkin. Kuva: Joel Maisalmi

Suomisen mukaan yhdeksi suureksi kysymykseksi muodostuu raha, sillä ”menneiden ja tulevien” koulutus- ja tiedeleikkausten vuoksi yliopistojen taloustilanne on haastava. Lisäksi on mietittävä käytännön hyöytä ja sitä, kuinka moni ulkomainen opiskelija edes haluaisi tulla juuri Suomeen.

– Muut maat houkuttelevat usein enemmän, kun vaihtoehtona on lähteä esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Yliopistoissa on myös vaatimus kielitaidosta. Jos se ei riitä opintojen suorittamiseen, Suomessa opiskeleminen ei välttämättä ole opiskelijan etu, Suominen pohtii.

Hän painottaa kuitenkin, että mahdollisia toimia on hyvä pohtia kesän jälkeen, kun yliopistojen henkilökunta on palannut lomilta.

Norja edelläkävijä

Norjassa ehdotetun kaltainen malli on jo käytössä. Norjalaiset ovat perustaneet Students at risk -ohjelman, jonka kautta uhan alla olevat opiskelijat voivat hakea maasta opiskelupaikkaa.

Ohjelmassa valtio päättää yhdessä kyseisessä maassa olevan Norjan suurlähetystön kanssa, täyttääkö hakija hakukriteerit eli onko hänen kokemansa uhka todellinen. Lopulta yliopisto päättää, hyväksyykö se hakijan.

– Sisään otettavien määrän ei tarvitse aluksi olla suuri. Norjassa paikan saaneita on vuosittain noin kymmenestä kahteenkymmeneen. Hakemuksia on kuitenkin paljon, joten tarve opiskelupaikoille on huomattavasti suurempi, Kouzmitchev selittää.

Suomisen ja Böhlingin mielestä ulkomaisten opiskelijoiden auttaminen vaatisi keskustelua valtion ja mahdollisesti jopa EU:n tasolla. Yliopistot eivät voi yksinään tehdä päätöksiä, joissa tiettyjen maiden opiskelijat leimataan uhan alla oleviksi.

– Akateeminen maailma perustuu pitkälti kansainväliseen yhteistyöhön. Jos sitä lähdetään haavoittamaan, se voi olla haitallista sorron kohteina oleville opiskelijoille, Suominen selittää.

Kouzmitchevin mukaan korkeakoulujen pitäisi kuitenkin olla mukana aloittamassa julkista keskustelua, jotta muutoksia saadaan aikaan.

– Uhan alla olevien opiskelijoiden auttamisen järjestelmästä olisi mahdollista tehdä jopa yleiseurooppalainen, ja se voisi olla jopa sopivampi kuin Suomen sisäinen ohjelma. Kehittäminen pitää kuitenkin aloittaa kansallisella tasolla, Kouzmitchev sanoo.

Uusimmat

Fingerpori

comic