Uutiset

Syntyvyys laskee, kertoo väestöennuste – näin suomalaiset sitä parantaisivat

Lännen Median Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä suomalaiset olivat sitä mieltä, että yhteiskunnan on tehtävä jotakin syntyvyyden edistämiseksi.

Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035, kertoo Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste. Vuosi 2018 tulee olemaan kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

Syntyvyys Suomessa on laskenut viidenneksen seitsemässä vuodessa. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena 1960-luvulla.

Taloustutkimus kysyi Lännen Median pyynnöstä syitä alhaiseen syntyvyyteen sekä keinoja syntyvyyden nostamiseksi. Se haastatteli 1057 täysi-ikäistä suomalaista loka-marraskuun vaihteessa.

Epävarmuus tulevasta ja vapaa elämäntyyli vaikuttavat eniten

Suurin osa suomalaisista on Taloustutkimuksen kyselyn mukaan sitä mieltä, että epävarmuus tulevaisuudesta ja halu pitää kiinni vapaasta elämäntyylistä ovat tärkeimmät syyt syntyvyyden romahtamiseen. Molempia syitä piti tärkeimpänä kolmannes vastaajista. Miehille vapauden säilyttäminen oli hieman tärkeämpi syy kuin naisille, joiden mielestä epävarma tulevaisuus on suurin syy jättää lapsia hankkimatta.

Rahakin ratkaisee. Monen mielestä lapsia ei hankita, koska rahat eivät siitä perhe-elämän kustannuksiin, kuten asuntoon ja päivähoitoon. Rahojen riittämistä miettivät eniten ne, joilla oli jo palsia, mutta joiden lapsiluku ei vielä ole täynnä. Taloudelliset asiat huolettivat muita enemmän myös nuorinta ikäryhmää eli 18–24-vuotiaita.

Syntyvyyden vähäisyyteen näyttää kyselyn perusteella vaikuttavan myös kulttuurinen muutos: lapsia ei tehdä vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Viidesosalle vastaajista lapsettomuus oli oma valinta.

Ilmasto- tai ympäristösyyt eivät näytä jarruttavan lasten hankkimista: vain yksi prosentti vastaajista ajattelee, että niiden vuoksi luovutaan lasten hankkimisesta.

Kyselytulos: Yhteiskunnan pitää edistää syntyvyyttä

Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että yhteiskunnan on tehtävä jotakin syntyvyyden edistämiseksi.

Vahvimmin syntyvyyden nostoon kannustavat kristillisdemokraatteja äänestävät. Vähiten tarpeellisena syntyvyyden edistämistä taas pitävät vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät.

Tehokkaimpana keinona lasten hankkimisen kannustamiseen nousivat esille erilaiset yhteiskunnan turvaverkot lasten hoidossa. Sellaisia ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelut. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista. Kolmantena lääkkeenä pidettiin lapsilisien tasokorotusta.

Näiden sijaan vanhempainvapaiden uudistaminen ei noussut kärkisijoille syntyvyyden kannustimissa. Vauvarahan maksaminen oli kyselyn mukaan vähiten suosittu keino kannustaa lasten hankintaan. Joissakin kunnissa vauvarahasta tosin on ollut hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Lestijärven kunta sai 10 000 euron vauvarahalla kunnan syntyvyyden kasvuun.

Laskua jo kahdeksas vuosi peräkkäin

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku eli laskennallinen naisten elinaikanaan synnyttämä lasten määrä oli Suomessa 1,87 vuonna 2010. Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomen historian matalimmalla tasolla, 1,49. Syntyvyys on laskenut seitsemässä vuodessa 20 prosenttia. Tämä vuosi tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Arvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku olisi tänä vuonna 1,43.

Syntyvyyden laskusta seuraa muun muassa se, että nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. 2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren.

Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta.

Syntyvyyden lasku heijastuu työikäisen väestön määrään viiveellä

Työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Työikäisten, eli 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee nykyisestä 62 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2050 työikäisten väestön määrä olisi runsaat 200 000 nykyistä pienempi.

Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Niin sanottu omavaraisennuste kuvaa tilannetta, jossa maahan- ja maastamuuttoja ei olisi lainkaan ja väestön määrään ja ikärakenteeseen vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolleisuus. Omavaraisennusteessa työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2030 mennessä 217 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä 630 000 henkilöllä.

Huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita hitaammin

Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden suhde 100 työikäistä kohti oli vuoden 2017 lopussa 60. Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tulevina vuosikymmeninä, mutta aiempia ennusteita hitaammin. Syynä tähän on syntyvyyden lasku ja tämän seurauksena nuorten huollettavien määrän pieneneminen. Huoltosuhde olisi 62 vuonna 2020, 66 vuonna 2030 ja 71 vuonna 2050.

Lyhyellä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita hitaammin. Pidemmällä aikavälillä väestöllinen huoltosuhde heikkenee aiempia ennusteita enemmän. Vuonna 2070 väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 81.

Työkaluja päättäjille

Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa.

Päätöksentekijöiden tulisi arvioida, onko ennusteen osoittama väestökehitys suotavaa, ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi, mikäli ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu.

Uusimmat