Uutiset

"Syöpälääkäreitä pitäisi olla koulutusputkessa enemmän" – Lääkäriliiton mielestä erikoislääkäreiden koulutus alkaa olla jo kriittinen asia

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan uusien lääkäreiden peruskoulutus ei ratkaise lääkäripulaa, jos ei ole virkoja ja erikoistumispaikkoja.
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä ei voida ajatella, että huonokuntoiset potilaat reissaisivat pitkiä matkoja yliopistollisiin sairaaloihin. Hoitoa syöpäänkin on saatava koko maassa. Kuva: Silja Viitala
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä ei voida ajatella, että huonokuntoiset potilaat reissaisivat pitkiä matkoja yliopistollisiin sairaaloihin. Hoitoa syöpäänkin on saatava koko maassa. Kuva: Silja Viitala

Lääkäriliitto on usein vastustanut lääkäreiden koulutusmäärän lisäystä, kun sitä on vaadittu ratkaisuksi lääkäripulaan. Kyse on kuitenkin ollut lääkäreiden peruskoulutuksesta – erikoislääkäreitä pitäisi liiton mielestä olla jo koulutusputkessa paljon nykyistä enemmän.

Lännen Media teki sairaanhoitopiireille kyselyn syöpähoidon resursseista ja valmistautumisesta tulevaan potilasmäärän kasvuun. Monin paikoin syöpähoidon erikoislääkäreitä on jo nyt liian vähän eikä kaikkia virkoja saada täytettyä.

Kun väestö ikääntyy, jopa joka kolmas suomalainen ehtii sairastua syöpään. Lisäksi syöpää saatetaan sairastaa vuosikymmeniä, kun hoidot kehittyvät ja tauti kroonistuu.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on huolissaan nuorten lääkäreiden erikoistumispaikoista, kun kuntien talous on tiukoilla ja monissa sairaanhoitopiireissä käydään yt-neuvotteluja.

– Valmiita erikoislääkäreitä ei heitetä pihalle, mutta erikoistumispaikoista voidaan säästää. Lääkäreiden suuret ikäluokat ovat kohta jäämässä eläkkeelle, mutta uusien lääkäreiden peruskoulutus ei ratkaise asiaa, jos ei ole virkoja ja erikoistumispaikkoja, Myllymäki sanoo.

– Erikoislääkäreitä ei kouluteta luennoilla vaan sairaaloissa.

Tällä hetkellä Suomessa on 173 syöpälääkäriä eli onkologia ja 76 hematologia eli veritautilääkäriä. Erikoistumispaikat ovat täynnä, ja virkapohjan mukaisen ennusteen perusteella vuonna 2030 meillä on 221 onkologia ja 101 hematologia. Se ei todennäköisesti riitä kattamaan kasvavaa tarvetta.

Yksi tai kaksi virkaa sairaalaa kohti liian vähän

Syöpälääkäreiden lisäksi tarvittaisiin Myllymäen mukaan erityisesti geriatreja, fysiatreja ja yleislääketieteen erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin.

Lääketieteen lisensiaatteja valmistuu vuosittain Suomessa noin 700. Lisäksi ulkomailla opiskelee lääkäriksi noin 1 300 suomalaista, joista vain noin 5 prosenttia on jäämässä muualle.

Kaikkiin erikoislääkärin virkoihin ei kuitenkaan riitä tulijoita. Tämä johtuu Myllymäen mukaan muun muassa siitä, että pienissä sairaaloissa syöpälääkärin virkoja on vain yksi tai kaksi, mutta yksi erikoislääkäri ei riitä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja hallitsemaan kaikkien syöpälajien koko ajan kehittyviä hoitoja. Työmäärä voi olla liian suuri.

– Syöpätautien yksiköitä pitäisi vahvistaa. Yliopistollisissa sairaaloissa on suhteessa enemmän syöpälääkäreitä kuin muualla. Tutkimusta ja mahdollisuuksia työn jakamiseen pitäisi olla myös keskussairaaloissa.

Elintavat selittävät myös alueellisia eroja

Ehkä ongelmallisin kierre syntyy siitä, että syöpäpotilaita on eniten alueilla, joille on vaikeinta saada erikoislääkäreitä ja joiden talous taantuu pahiten. Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Savonlinnassa potilaita hoitaa yksityinen keikkalääkäri, mikä tulee Myllymäen mukaan kalliiksi.

Kymenlaaksossa syöpää sairastetaan paljon, vaikka ikärakenteen vaikutus poistettaisiin. Entisenä kotkalaisena Myllymäki arvioi tämän johtuvan elintavoista: esimerkiksi tupakointi ja päihteiden käyttö ovat keskimääräistä yleisempää. Niiden tiedetään lisäävän syöpäriskiä.

Nuuskan käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa, mutta sen vaikutusta suun ja limakalvon syöpiin on vielä vaikea arvioida.

Syövän kasvu suurinta idässä ja pohjoisessa

Syöpäpotilaiden määrä koko maassa kasvoi noin 13 prosenttia vuosista 2004–2006 vuosiin 2014–2016.

Kasvuprosentit vaihtelevat kuitenkin suuresti maan eri osien välillä. Kasvu on suurinta Itä-Suomessa ja Lapissa, joissa väestö ikääntyy nopeimmin.

Pienintä kasvu on Pirkanmaalla, Vaasan, Keski-Suomen ja kaikissa Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Kun erilainen ikärakenne otetaan huomioon, ikävakioituna syöpä on Manner-Suomessa yleisintä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sekä Kymenlaaksossa.

Harvinaisinta ikävakioitu syöpä on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Ikääntymisen lisäksi syövän esiintyvyyteen vaikuttavat muun muassa elintavat, kuten tupakointi ja päihteiden käyttö.

Lähde: THL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic