Uutiset

Syrjäytyminen suurin riski Suomelle – turvallisuusstrategiassa kymmeniä ehdotuksia uhkia vastaan

Itärajan valvontaa pitäisi vahvistaa, poliisien tulisi partioida entistä näkyvämmin ja niiden määrä pitäisi turvata. Näin ehdotetaan tuoreessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden strategiasta.

Lisäksi poliisille ja rajavartiolaitokselle halutaan reservit, joita voisi käyttää myös normaalioloissa.

Kaikille turvallisuusviranomaisille esitetään ostettavaksi kalustoa ja laitteistoa, jolla vastata esimerkiksi terrorismiin, hybridiuhkiin tai verkkorikollisuuteen. Siviilitiedustelulla saatavaa tietoa halutaan myös hyödyntää mahdollisimman hyvin, jotta terrorismilta ja laittomalta tiedustelulta voisi suojautua.

Samalla strategiassa esitetään, että varsinkin lasten ja nuorten “monilukutaitoa” pitäisi parantaa, jotta ne oppisivat suhtautua lukemaansa kriittisesti.

Kaikkiaan sisäisen turvallisuuden strategiassa on kaikkiaan 39 erilaista toimenpidettä, joiden avulla halutaan varmistaa strategiassa lopullinen tavoite: Suomen pitäisi olla maailman turvallisin maa.

Yhä vaikeampi ennakoida

Torstaina julkaistun sisäisen turvallisuuden strategian pohjimmainen viesti on, että turvallisuustilanne voi Suomen sisällä muuttua entistä todennäköisemmin, ja muutoksia on entistä vaikeampi ennakoida.

-Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita, strategiassa arvioidaan.

Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhkat ovat heijastumia maailmanlaajuisista ilmiöistä, kuten demokratian heikkenemisestä ja teknologian kehityksestä. Strategiassa on hahmoteltu seitsemän eri Suomen turvallisuutta uhkaavaa muutosvoimaa, joihin eri toimin pyritään vastaamaan.

Muutosvoimiksi on lueteltu esimerkiksi taloudellinen eriarvoistuminen, suomalaisen arvomaailman sirpaloituminen sekä maahanmuuton ja ääri-ideologioiden vaikutukset.

-Uusien uhkien ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi terrorismi sekä hybridi- ja kyberuhkat, jotka voivat olla myös voimapolitiikan välineitä, strategiassa todetaan.

Vaarallisin on syrjäytyminen

Strategian mukaan Suomen suurin turvallisuutta uhkaava tekijä on syrjäytyminen. Syrjäytymiseen voi puolestaan ajaa laaja sosiaalinen, taloudellinen tai maantieteellinen eriarvoistuminen.

-Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat monimuotoisen syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia, todetaan strategiassa.

Pitkään esille nostetun nuorisosyrjäytymisen ohella selonteossa esitetään myös toimia, joilla ehkäistä ikääntyvien ihmisten syrjäytymistä.

-Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden yhdenvertaisiin osallistumismahdollisuuksiin turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Strategiassa kerrotaan, että kaikki siinä esitetyt toimet on määrä toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Strategia on tarkoitettu tiekartaksi vuonna 2016 julkaistulle sisäisen turvallisuuden selonteolle.

OIKAISU 5.10. kl 13.47. Alkuperäisessä jutussa puhuttiin sisäisen turvallisuuden selonteosta, ei strategiasta, kuten nyt. Jutun loppua täydennetty.

Asiasanat

Uusimmat