Uutiset

Syyrian sodalle ei näy loppua, ja tilanne on jännittyneempi kuin koskaan – Näin konflikti on edennyt

Tänä keväänä Syyrian sisällissota on kestänyt seitsemän vuotta. Viime viikolla sattuneen kemiallisen iskun vuoksi tilanne on jännittyneempi kuin koskaan.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset pohtivat sotilaallisia vastatoimia, koska ne epäilevät iskusta Venäjän tukemaa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa.

Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja puolestaan on varoittanut, että länsimaiden ohjusisku Syyrian hallintoa vastaan voisi johtaa entistä laajempaan sotaan sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen suoraan yhteenottoon.

Miten tähän on tultu?

Alkujaan rauhanomaiseksi kansannousuksi tarkoitettu mielenilmaus presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan on muuttunut monimutkaiseksi valtataisteluksi, jossa useiden ryhmittymien ja valtioiden omat intressit riitelevät keskenään.

Eri osapuolia on syytetty muun muassa Syyrian uskonnollisten ryhmien välisen vihan lietsomisesta ja siitä, että sunnimuslimien enemmistöä on kannustettu asettumaan presidenttiä tukevaa shiia-alaviittien vähemmistöä vastaan.

Näiden kireiden jakolinjojen vuoksi molemmat sisällissodan osapuolet ovat syyllistyneet julmuuksiin. Samalla ne ovat avanneet väylän myös ääriliikkeiden kuten Isisin ja Al-Qaidan nousulle.

Vaikka terroria aiheuttanut jihadistijärjestö Isis on saatu nyt pääosin kukistettua, sodan inhimilliselle kärsimykselle ei näy loppua. Päinvastoin, ulkovaltojen kuten Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin ja Iranin osallisuus konfliktissa näyttää mutkistavan tilannetta entisestään.

Kaikki alkoi maaliskuussa 2011, kun Arabikeväänä tunnettu protestiaalto levisi myös Syyriaan.

Maansa korkeaan työttömyyteen, korruptioon ja poliittisen vapauden puutteeseen tyytymätön kansa nousi presidentti Bashar al-Assadin ja häntä edeltäneen Hafez al-Assadin vuosia kestänyttä itsehallintoa vastaan.

Al-Assadille ja tämän turvallisuusjoukoille mielenilmaus ei sopinut, vaan he vastasivat siihen tulituksella. Toukokuussa 2011 armeija lähetti panssarivaunut pääkaupungin Damaskoksen esikaupunkeihin sekä Homsin ja Daraan kaupunkeihin.

Lopulta kansannousu eskaloitui aseelliseksi yhteenotoksi, jossa Assadin riveistä loikanneet upseerit muodostivat Vapaan Syyrian armeijan FSA:n taistelemaan al-Assadia vastaan.

Samalla Yhdysvallat ja EU asettivat pakotteita Syyrian hallitukselle, ja Arabiliitto jäädytti Syyrian jäsenyyden. Kiina ja Venäjä puolestaan torjuivat YK:n turvallisuusneuvostossa al-Assadin hallinnon vastaisen päätöslauselmaehdotuksen.

Taisteluiden jatkuessa yhä useampi osapuoli on sotkeutunut mukaan konfliktiin ja tehnyt siitä monimutkaisen sodan, jossa kaikki taistelevat kaikkia vastaan.

Tällä hetkellä presidentti al-Assadin hallinnon tärkeimpiä tukijoita ovat BBC:n mukaan Venäjä ja Iran, kun taas Yhdysvallat, Turkki ja Saudi-Arabia tukevat kapinallisia.

Venäjä – jolla oli jo ennen konfliktia sotilastukikohtia Syyriassa – lanseerasi vuonna 2015 ilmakampanjan osoittaakseen tukensa al-Assadin hallintoa kohtaan. Venäjän tuki on vaikuttanut merkittävästi siihen, että sota on kääntymässä Assadin eduksi.

Venäjän armeija on ilmoittanut, että se tekee iskuja ainoastaan terroristeja kohtaan, mutta aktivistit sanovat, että Venäjä tappaa säännöllisesti maltillisia kapinallisia ja siviilejä.

Iran puolestaan on lähettänyt satoja sotilaita ja käyttänyt miljardeja dollareita auttaakseen al-Assadin hallintoa.

Syyrian armeijan rinnalla ovat taistelleet myös tuhannet Iranin kouluttamat ja rahoittamat shiiamuslimitaistelijat. Suurin osa heistä kuuluu Libanonin Hizbollah-järjestöön, mutta taistelijoita on osallistunut myös Irakista, Afganistanista ja Jemenistä.

Sen sijaan Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja muut länsimaat ovat osoittaneet tukensa Syyrian maltillisille kapinallisille.

Länsimaista koostuva kansainvälinen koalitio on myös tehnyt ilmaiskuja Isisin tukikohtiin vuodesta 2014 saakka ja auttanut kurdeista ja arabeista koostuvaa ryhmittymää ottamaan haltuun jihadistien valloittamia alueita.

Turkki puolestaan on tukenut Syyrian kapinallisia lähinnä siksi, että se voisi eristää Syyrian vapautusarmeijassa FSA:ta hallitsevia kurdisotilaita, joita se pitää Turkissa vaikuttavien kurdikapinallisten liittolaisina.

Turkille Syyrian kurdit ovat yhtä kuin terroristit ja Kurdistanin työväenpuolue PKK, jonka Turkki, samoin kuin EU ja Yhdysvallatkin, luokittelee terrorijärjestöksi.

Syyrian konfliktin aikana Turkkiin on myös tullut miljoonia pakolaisia, ja kurdit ovat vahvistaneet asemaansa maassa. Tästä syystä Turkki haluaa luoda maiden rajalle turvavyöhykkeen, tuhota kurdijoukot ja nähdä al-Assadin kaatuvan.

Saudi-Arabia, jonka intressit puolestaan ovat iranilaisten vastustamisessa, on niin ikään aseistanut ja rahoittanut Syyrian kapinallisia valitakseen puolensa sodassa.

Israel sen sijaan on ollut niin huolissaan iranilaisten aseellisesta tuesta Hizbollah-järjestölle Syyriassa, että se on tehnyt ilmaiskuja estääkseen aseiden lähettämisen.

Vuosia kestäneessä konfliktissa Syyrian hallitus on saanut haltuunsa maan suurimmat kaupungit, mutta iso osa Syyriasta on edelleen kapinallisjoukkojen ja kurdijohtoisen FSA:n hallussa.

Vielä vuoteen 2017 saakka Raqqan kaupunki oli terrorisjärjestö Isisin kalifaatin pääkaupunki, mutta tällä hetkellä järjestö on menettänyt valtaansa ja hallitsee enää pieniä alueita eri puolilla Syyriaa.

Maaliskuuhun 2018 mennessä konfliktissa on kuollut 353 900 ihmistä, joista 106 000 on siviileitä, kertoo Syrian Observatory for Human Rights -järjestö.

Lukuun ei kuulu ne 56 000 ihmistä, joiden sanotaan kadonneen ja oletetaan kuolleen. Järjestön mukaan on arvioitu, että noin 100 000:aa uhria ei ole ollenkaan dokumentoitu. Sodan uhriluvut myös vaihtelevat lähteestä riippuen.

Unicefin raportin mukaan sota on aiheuttanut satojentuhansien kuolonuhrien lisäksi vammoja 1,5 miljoonalle ihmiselle. Ainakin 6,1 miljoonaa syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa maan sisällä ja 5,6 miljoonaa on paennut ulkomaille.

YK:n arvion mukaan 13,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna jonkinasteista humanitaarista apua Syyriassa.

Sodan eri osapuolet ovat pahentaneet ongelmia kieltämällä avustusjärjestöiltä pääsyn monille apua tarvitseville alueille. Melkein 3 miljoonaa ihmistä asuu saarretuilla tai vaikeasti tavoitettavilla alueilla Syyriassa.

Seitsemän vuotta sotaa

2011
Arabikevään poliittinen myllerrys leviää Syyriaan. Protestiaalto presidentti Bashar al-Assadin itsevaltaista hallintoa vastaan puhkeaa maaliskuussa. Kansannousu muuttuu aseelliseksi yhteenotoksi. Assadin riveistä loikanneet upseerit muodostavat Vapaan Syyrian armeijan FSA:n taistelemaan Assadia vastaan.
2012
Konfliktin verisimmät taistelut käynnistyvät. Syyrian hallituksen sotilaat tekevät tuhoisia ilmaiskuja, ja hallituksen joukkoja epäillään sotarikoksista.
Heinäkuussa alkaa taistelu Syyrian suurimmasta kaupungista Alepposta. YK yrittää välittää rauhaa Syyriaan, mutta tulitaukoa ei noudateta. Islamistiset ryhmät voimistuvat.
2013
Libanonin shiialainen Hizbollah-järjestö lähettää taistelijoitaan presidentti al-Assadin tueksi.
Syyrian hallitusta syytetään kemiallisten aseiden käytöstä Damaskoksen esikaupungeissa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoittaa hakevansa kongressilta valtuutusta sotatoimiin Syyriassa kemiallisten aseiden vuoksi.
Syyrian hallitus kuitenkin luovuttaa kemialliset aseensa Venäjän kehotuksesta kemiallisten aseiden kieltojärjestölle OPCW:lle ja välttää Yhdysvaltain sekaantumisen sotaan.
2014
Äärijärjestö Isis vahvistuu Irakissa ja Syyrian pohjoisosissa. Isis ottaa hallintaansa suuren osan maan öljyntuotannosta ja taistelee sekä hallitusta että muita kapinallisryhmiä vastaan.
Yhdysvallat aloittaa ilmaiskut Syyriassa Isisiä vastaan. Kobanen kaupungin hallinnasta käydään kiivaita taisteluita.
2015
Kurditaistelijat saavat Kobanen kaupungin hallintaansa Yhdysvaltojen ilmaiskujen avulla.
Isisin taistelijat valloittavat Palmyran kaupungin. Islamistinen kapinallisliittouma Jaish al-Fatah valtaa Idlibin maakunnan. Syyrian hallitus kärsii pahoja takaiskuja.
YK esittää elokuussa arvion, että Syyrian sodassa on kuollut yli 250 000 ihmistä.
Syyskuun lopulla Venäjä käynnistää ilmaiskut Syyriassa kapinallisten hallitsemille alueille.
2016
Venäjän sekaantuminen Syyrian sotaan helpottaa al-Assadin joukkojen tilannetta. Joukot ryhtyvät hyökkäykseen, ja alueelta pakenee kymmeniätuhansia ihmisiä Turkin rajalle.
Syksyllä tehdään useita ilmaiskuja, joissa kuolee siviilejä ja lapsia. Unicefin mukaan sodassa kuolee enemmän lapsia kuin minään muuna sodan vuonna.
Taistelu Itä-Alepposta jatkuu verisenä. Syyrian hallituksen joukot saavat Aleppon haltuunsa joulukuussa. Neljä vuotta kestänyt kapinallisvalta päättyy ja al-Assadin hallitus saa ison voiton.
YK:n turvallisuusneuvosto pitää hätäistunnon siviilien kuolemista Aleppossa. Saavutetaan päivän kestävä tulitauko.
2017
Pääkaupungissa Damaskoksessa ja sen liepeillä käydään poikkeuksellisen kiivaita taisteluja. Sota ei aiemmin ole juuri levinnyt pääkaupunkiin. Damaskoksessa tehdään useita isoja pommi-iskuja lyhyen ajan sisällä. Tekijöistä ei saada varmuutta.
Huhtikuussa tehdään kemiallinen isku Luoteis-Syyriassa. Lähes 90 ihmistä kuolee.
Yhdysvallat reagoi kolme päivää myöhemmin tekemällä ilmaiskun Syyrian armeijan tukikohtaan Homsin kaupungin lähellä.
2018
Turkki avaa tammikuussa uuden rintaman Syyrian sotaan. Nyt vaikutusvallasta Syyriassa kamppailevat lukuisat paikalliset ryhmittymät, Iran, Israel, Saudi-Arabia, Turkki sekä Venäjä ja Yhdysvallat.
Huhtikuussa Syyriassa tapahtuu uusi kemiallinen isku, joka tappaa kymmeniä ihmisiä. Yhdysvallat ja sen liittolaiset pohtivat sotilaallisia vastatoimia iskulle, jonka tekijänä ne pitävät Venäjän tukemaa al-Assadin hallintoa.
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja varoittaa, että länsimaiden ohjusisku Syyrian hallintoa vastaan voisi johtaa entistä laajempaan sotaan sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen suoraan yhteenottoon.
Lähteet: AFP, BBC, Unicef, YK

Asiasanat

Uusimmat