Uutiset

Syyttäjä: hyvää tulosta takova Aarnio oli poliisijohdon sokea piste — Paatero kritisoi oikeudenkäyntiä mammuttimaiseksi ja raskaaksi

Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo esittäneensä, että poliisijohtajien virkarikosjuttua olisi pilkottu pienempiin osiin.
Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero olisi toivonut, että virkarikossyytteiden käsittelyä olisi pilkottu. Näin syytetyt olisivat saaneet ratkaisun omaan juttuunsa kohtuullisemmassa ajassa.

Poliisijohdon virkarikosepäilyjen käsittely jatkui keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjän asiaesittelyllä. Vuorossa oli virkamiesten henkilökohtaisen vastuun tarkentaminen.

– Vaikka faktat ongelmista ovat olleet tiedossa, jostakin syystä Jari Aarnio on saanut toimia ilman valvontaa ja puuttumista yli kymmenen vuotta, syyttäjä Harri Tiesmaa kuvaili tuomioistuimelle.

– Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa.

Syyttäjä korostaa, että rikossyytteet koskevat vain Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan kummallisuuksien katsomista sormien läpi.

– En tarkoita, että virkamiehet olisivat olleet laiskoja tai jättäneet valvomatta ja puuttumatta kaikkiin muihinkin asioihin, Tiesmaa sanoi.

– Ongelma oli tällä yhdellä osa-alueella. Aarnio oli jostakin syystä poikkeus.

Ex-poliisiylijohtaja
Mikko Paatero pudisti päätään epäuskoisena oikeussalissa kuullessaan väitteen, että hän olisi lellinyt Aarniota tämän hyvän tuloksen johdosta. Paatero kommentoi asiaa Lännen Medialle myöhemmin salin ulkopuolella.

– Koko 45 vuoden virkaurani aikana olen tavannut Aarnion vain muutaman kerran. Yksikön tuloksen seuraaminen ei ole ylijohdon lähestymistapa ollenkaan, sitä seurataan laitostasolla, Paatero totesi.

Keskiviikkona oikeudessa olivat paikalla kaikki muut paitsi Aarnio, jonka tekemisiin hänen kollegoidensa virkarikosepäilyt liittyvät. Entisillä ja nykyisillä poliisimiehillä on pitkä taival edessään, sillä oikeus on arvioinut jutun käsittelyn kestävän ensi huhtikuulle saakka.

Paatero kritisoi syyttäjän päätöstä paisuttaa juttua niin, että yksittäinen virkamies joutuu odottamaan ratkaisua omalle asialleen reilusti yli puoli vuotta.

– Esitimme, että ensin olisi käsitelty tietolähteiden rekisteröinti eli rikottiinko siinä lakia. Tämän jälkeen olisi katsottu, mitä se tarkoittaa valvonnan kannalta ensin laitoksen ja sitten Poliisihallituksen osalta, Paatero kuvaili Lännen Medialle.

Tämä olisi keventänyt jutun käsittelyä. Lisäksi virkamiesten odotusaika itseä koskevan ratkaisun saamisessa olisi lyhentynyt merkittävästi.

– Mutta syyttäjä tahtoi koko komentoketjun tänne, ja niinpä tästä tuli tällainen mammuttimainen ja äärimmäisen raskas paketti.

Syyttäjä vaatii neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta kahdeksalle poliisimiehelle virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kuusi syytetyistä toimi tapahtuma-aikaan johtaja-asemassa, korkeimpana heistä ex-poliisiylijohtaja Paatero.

Syyttäjä on korostanut useaan otteeseen, että virkamiesten korkean aseman takia jutun selvittäminen on erityisen tärkeää. Oikeusvaltiossa ei voi jäädä epäilyä, että poliisitoiminnassa voitaisiin rikkoa vapaasti sääntöjä ja määräyksiä.

– Syytetyksi tuleminen on yksilön oikeus, jotta asia tulee perin pohjin selvitetyksi ja mahdollisesti myös maine puhdistetuksi, Tiesmaa totesi oikeudessa keskiviikkona.

Poliisijohtajia tämä yksilön oikeus ei tiistaina näyttänyt juurikaan ilahduttavan.

Virkarikosoikeudenkäynti poliisijohtajien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä jatkuu ensi viikolla. Silloin puheenvuoro siirtyy puolustukselle.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic