Uutiset

"Taiteen vaikutusta ei kannata väheksyä"

Poikkeukselliset olosuhteet nostivat esiin halun piirtää. Taiteesta tuli Seppo Fräntille pelastusrengas, jolla hän helpotti oloaan äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Fränti ja hänen ystävänsä Risto
Vahanen kaapattiin syyskuussa vuonna 2000 Malesian lomasaarelta Filippiinien Joloon, jossa heitä pidettiin Abu Sayyaf -islamistiterroristien panttivankeina 140 päivää.

-Piirsin siellä aina kun sain paperin. Piirroksia on monta sataa. Ne ovat vahvoja kuvia ja koskettavat minua yhä, Fränti kertoo.

Ensimmäiset taidehankintansa hän oli tehnyt jo 1970-luvulla, mutta traumaattisen kokemuksen myötä taiteenkeräily alkoi tuntua yhä tärkeämmältä.

Hän jätti työnsä Helsingin Lastenlinnan sairaalan askarteluohjaajana ja keskittyi taiteeseen. Rahaa on ollut niukalti, mutta hän sanoo käyttäneensä lähes koko omaisuutensa taiteeseen. Lisäksi hän on ostanut teoksia edullisesti nuorilta taiteilijoilta.

-Kun ostaa nuorelta taiteilijalta, teokset ovat edullisia. Silloin taiteenkeräily ei vaadi miljoonia.

Vuosikymmenten aikana kerätyt taideteokset eivät kuitenkaan enää tahdo mahtua kodin seinien sisäpuolelle.

Fränti päätti lahjoittaa 700–800 teosta käsittävän taidekokoelmansa Nykytaiteen museo Kiasmaan. Kokoelmansa luovutuksesta hän sopi viime syksynä.

-Teokset ovat kuin lapsia, mutta niiden on aika myös lähteä kotoa pois. Ne ovat lahja kansalle.

Teokset siirretään Kiasmaan vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Ensimmäinen erä lähtee huhtikuussa.

Kokoelmanäyttely järjestetään vuonna 2020. Samassa yhteydessä julkaistaan myös teoksia esittelevä kirja.

-Toivon, että teokset eivät jää varastoon, vaan niitä lainataan museoihin. Tärkeintä on se, että taideteoksista pidetään hyvää huolta.

Kiasman taidemuseon johtaja Leevi Haapala pitää Fräntin lahjoitusta merkittävänä ja omaleimaisena suomalaisen nykytaiteen kokoelmana. Näin suuria kokoelmalahjoituksia museo saa harvoin.

Kokoelmassa on ekspressionistista ja abstraktia taidetta sekä minimalistisia töitä noin sadalta taiteilijalta. Joukossa on teoksia tunnetuilta nykytaiteilijoilta, kuten Janne Räisäseltä, Heikki Marilalta, Jukka Korkeilalta, Outi Heiskaselta ja Anne Koskiselta.

Useissa kokoelman töissä pohditaan ihmisen asemaa nyky-yhteiskunnassa, mutta myös taiteilijoiden sisäistä maailmaa.

Lahjoituksen rahallista arvoa Haapala ei aio paljastaa, mutta “huomattavasta summasta” on kyse. Merkittävyydessään sitä Haapalan mukaan verrata Tuomo Sepon vuosi sitten Ateneumiin lahjoittamaan kokoelmaan.

Fräntin kokoelmassa on pääasiassa maalauksia, paperitöitä ja muutamia veistoksia, mutta grafiikkaa ei ole juuri lainkaan.

-Nuorten taiteilijoiden tukeminen on ollut minulle tärkeintä. Hankintani olen tehnyt tunteella. Minua kiinnostavat teokset, joissa näkyy elämisen jälki ja taiteilijan tunne. Usein se ei tarkoita mitään kaunista.

Selviytyminen Jolon panttivankidraamasta ei ole ollut helppoa. Sitä Seppo Fränti on käsitellyt vuosia terapiassa.

Kokemus kirkasti myös lapsuudesta saakka kyteneen halun omistautua taiteelle ja muutti myös taidemakua.

-Vuoden 2000 jälkeen olen ostanut paljon vahvempia töitä, sellaisia, joissa on enemmän tunnetta. Kokemani kärsimys on vahvistanut elämääni.

Taulujensa keskellä Fräntille on tullut vahva, joskus tuskainenkin olo, mutta useimmiten on löytynyt ilo.

-Rakastan kovasti erästä Tuukka Tammisaaren teosta, myös Henry Wuorila-Stenbergin työt ovat minulle tärkeitä. Taiteen vaikutusta ei kannata väheksyä.

Taiteenkeräilyä Seppo Fränti malttaa tuskin koskaan lopettaa, sillä se on elämäntapa, johon hän haluaa kannustaa muitakin.

Seppo Fränti

Taiteenkeräilijä.
Kotoisin Nurmosta, asuu Helsingissä.
Teki ensimmäiset taidehankintansa 1970-luvulla. Kokoelmassa on pääasiassa maalauksia, mutta myös paperitöitä ja veistoksia.
Kiasmaan siirtyvässä kokoelmassa on ekspressionistisia töitä esimerkiksi Heikki Marilalta Henry Wuorila-Stenbergiltä. Muita tunnettuja taiteilijoita ovat Janne Räisänen ja Jukka Korkeila sekä heidän oppilaansa Ville Andersson, Jussi Goman, Kim Somervuori, Ville Kylätasku ja Kyösti Pärkinen.
Abstraktimpaa taidetta edustavat Anne Koskisen, Liisa Lounilan ja Robin Lindqvistin teokset.
Osa kokoelman töistä on ollut esillä Lapinlahden sairaalassa vuonna 2016 pidetyssä Haava-näyttelyssä.
Kiasman kokoelmissa on noin 8000 nykytaiteen teosta.
Museo saa noin kymmenen teoslahjoitusta vuosittain.
Kiasman merkittävimpiä kokoelmia ovat Pentti Kourin Kouri-kokoelma, Kalervo Palsan teokset ja Porkkana-kokoelma.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat