Uutiset

Tajuttomuus ei enää saa lääkärihelikopteria automaattisesti ilmoille – uusi käytäntö säästää satoja turhia lentoja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) uuden käytännön mukaan lääkärihelikopteria ei enää lähetetä välittömästi tajuttomien potilaiden luo.

Tavoitteena on karsia turhia lentoja ja nopeuttaa kriittisten potilaiden tavoittamista.

Jos ambulanssi pääsee potilaan luo 12 minuutin sisällä, helikopteri ei nouse, vaan sen henkilöstö siirtyy valmiuteen ja odottaa ensihoitajien tarkennettua arvioita potilaan luota. Ensihoitajat kutsuvat helikopterin paikalle, jos potilaan kunto sitä edellyttää.

Käytäntö koskee ainoastaan tajuttomuuden vuoksi saatuja hälytyksiä. Muissa tapauksissa helikopteri nousee yhä lentoon välittömästi.

Kokeilulla onnistuttiin karsimaan vuositasolla noin 400 turhaa hälytystä, mikä on noin kymmenen prosenttia vuoden kaikista hälytyksistä.

Uusi menettely otettiin käyttöön, kun sitä oli ensin kokeiltu Espoossa ja Vantaalla runsaan puolen vuoden ajan.

-Olimme niin tyytyväisiä kokeiluun, että vakiinnutimme käytännön maaliskuussa Jorvissa ja Peijaksessa. Toukokuussa se otettiin käyttöön koko sairaanhoitopiirin alueella, Vantaan lääkärihelikopteritukikohdan vastuulääkäri Susanne Ångerman kertoo Lännen Medialle.

 

Turhia hälytyksiä karsimalla helikopteri ehtii nopeammin kriittisten potilaiden luo.

Ennen kokeilun alkua vuonna 2016 Vantaan tukikohdan kaikista hälytyksistä peruttiin helikopterin nousun jälkeen 46 prosenttia.

Suuren peruutusmäärän vuoksi helikopteri joutuu lähtemään potilaiden luo usein kesken toisen keikan, mikä voi pahimmillaan jopa tuplata saapumisajan.

-Tietyt potilasryhmät, kuten vakavaan kolariin joutuneet, ovat hyvin kriittisiä. Mitä nopeammin pääsemme paikalle, sitä parempi ennuste potilailla on, Suomen lääkärihelikoptereita hallinnoivan FinnHEMS:n tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen sanoo.

Tajuttomuus on toiseksi yleisin syy lääkärihelikopterin hälyttämiseen. Suuri osa tajuttomista potilaista saadaan hoidettua ilman lääkärihelikopteria.

-Esimerkiksi sydänpysähdyspotilaiden luokse on lähdettävä välittömästi, mutta tajuttomuuden vuoksi saaduista hälytyksistä lähes puolet osoittautuu tarpeettomaksi ennen kuin helikopteri pääsee paikalle, Ångerman sanoo.

Uusi hälytyskäytäntö johti Espoon ja Vantaan alueella keskimäärin yhdeksän minuutin lisäviiveeseen.

Ångermanin ja Virkkusen mukaan se ei juuri lisää riskejä.

Lääkärihelikopterin mahdollistamiin tehohoitotoimenpiteisiin päästään vasta alkutoimien jälkeen. Ne pystyy hoitamaan ensihoitotiimi.

-Useimmiten helikopteri saapuu paikalle vasta ambulanssin jälkeen, joten alkutoimiin lisäviive vaikuttaa hyvin vähän, Ångerman sanoo.

 

Menettelyn turvin voidaan karsia jatkossa noin 500 tarpeetonta hälytystä vuodessa Husin alueella, Ångerman arvioi.

Taloudellisesti uusi hälytyskäytäntö ei tuo merkittäviä säästöjä.

-Lentojen määrän vähentyessä säästetään jonkin verran polttoainekuluissa, mutta valtaosa lääkärihelikopterien kustannuksista on kiinteitä, FinnHEMS:n Virkkunen sanoo.

Jos menettely otettaisiin käyttöön valtakunnallisesti, voitaisiin säästää mahdollisesti prosentin verran 30 miljoonan euron kokonaiskuluista, Virkkunen arvioi.

Olennaista on säästöjen sijaan vapautunut aika.

Lääkärikopterien työkuorma on Virkkusen mukaan etenkin Vantaan ja Tampereen tukikohdissa erittäin suuri.

 

Laajentamista muualle Suomeen käsitellään syksyllä, kun FinnHEMS:n lääketieteellinen asiantuntijatyöryhmä käy läpi helikopteritukikohtien nykyisiä ohjeistuksia.

Sellaisenaan HUS:n uudistettua menettelytapaa ei voida soveltaa kaikkialla Suomessa.

-Harvaan asutuilla alueilla ja esimerkiksi saaristossa ambulanssilla kestää pitkään päästä hälytyspaikalle, joten helikopteri hälytetään matalammilla kriteereillä kuin kaupungissa, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen huomauttaa.

Martikaisen mukaan HUS:n käytäntöä voidaan silti soveltaa jonkinlaisessa mittakaavassa harvemmin asutuilla seuduillakin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkärihelikopterin vastuulääkäri Piritta Setälän mukaan, Espoon ja Vantaan kokeilua hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös Tampereen tukikohdassa. Ensin kuitenkin seurataan, kuinka menettely toimii, kun se otettiin käyttöön koko Uudenmaan alueella.

-Potilaiden nopea saavuttaminen on erittäin tärkeää, joten turhia lentoja pyritään tietenkin karsimaan, Setälä sanoo.

 

Päätöksiä hälytyskäytäntöjen muuttamisesta Suomen muissa sairaanhoitopiireissä voidaan odottaa aikaisintaan loppusyksystä.

Sitä ennen Vantaan tukikohta tekee selvityksen siitä, kuinka uusi menettely on sujunut sen jälkeen, kun se laajennettiin koskemaan koko maakuntaa.

Kun FinnHEMS:n asiantuntijatyöryhmä on käsitellyt helikopteritukikohtien nykyisiä ohjeita, sen tavoitteena on yhtenäistää hälytyskäytäntöjä.

Työryhmässä istuvat yliopistollisen sairaanhoitopiirien ensihoidon ylilääkärit. Samat henkilöt päättävät ensihoidon käytännöistä omien sairaanhoitopiiriensä alueilla.

Jos uusia käytäntöjä päätetään ottaa käyttöön, niihin siirtyminen vie korkeintaan muutaman kuukauden.

 

Lähtövalmius kellon ympäri
Suomessa toimii kuusi lääkärihelikopteria. Niiden tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.Vuonna 2017 tukikohtiin tuli yhteensä 14 288 hälytystä. Arviolta 141 potilasta olisi kuollut ilman helikopterin tuomaa apua.Lääkärihelikopterien tärkein tehtävä on tuoda potilaan luo lääkäri ja tehohoidon mahdollistavat välineet. Sairaalakuljetuksiin helikoptereita käytetään vain harvoin.Lääkärihelikoptereita hallinnoi voittoa tavoittelematon yhtiö FinnHEMS, jonka omistavat Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä kukin 20 prosentin osuudella.Keväällä sosiaali- ja terveysministeriö päätti kahden uuden tukikohdan perustamisesta. Päätöstä sijoituskaupungeista ei ole vielä tehty. Suurin tarve on Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Asiasanat

Uusimmat