Uutiset

Taleban-vertauksia käytetty ennenkin – Vuonna 2013 vasemmistoryhmän Jyrki Yrttiaho syytti kokoomuslaisia talebaneiksi kulttuurileikkausten vuoksi

Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok.) mukaan taleban-vertaukset ovat erityisen mauttomia, koska niillä viitataan raakaan ja brutaaliin väkivaltaan ja naisten totaaliseen alistamiseen. Hän perää arvokasta puhetapaa, sillä se kertoo arvostuksesta kansanvaltaa kohtaan.
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) sanoo, että ministeri Jussi Niinistön talebanpuheet kertovat turhautumisesta, mutta silloinkin sanat pitäisi valita harkiten. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) puheet “perustuslakitalebaneista” eivät ole historiaan nähden mitään uutta. Näin sanoo kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru.

Kiuru nostaa esille vuonna 2013 eduskunnassa käydyn keskustelun, jossa vasemmistoryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr.) käytti samaa retoriikkaa.

Silloin Yrttiaho arvosteli sivistysvaliokuntaa opetukseen, kulttuuriin ja erityisesti museoille menevän rahoituksen leikkauksista.

– Tässä yhteydessä on vain sanottava, että talebanit tuhoavat tietoisesti kulttuurihistoriallisia arvoja ja kohteita, Yrttiaho sanoi 13. marraskuuta 2013 käydyssä eduskunnan keskustelussa.

Leikkauksista Yrttiaho syytti erityisesti kokoomusta.

– Kun itse istuin tuolloin sivistyslautakunnan jäsenenä, niin ei tuollainen kielenkäyttö arvokkaalta tuntunut, Kiuru sanoo.

Vaikka turhauttaa, sanat pitää valita oikein

Kiurun mukaan ministeri Niinistön puheet perustuslakitalebaneista kuvastavat ministerin turhautumista tiedustelulakien läpimenon hitauteen.

– Totta kai, kun on tehnyt jonkin asian teen kovasti työtä ja loppusuoralla tulee mutkia matkaan, niin se turhauttaa. Tämän ymmärrän oikein hyvin, mutta näissä sanavalinnoissa ministerin harkintakyky petti. Harmituksen voi kertoa muillakin sanoilla, Kiuru sanoo.

Hänen mukaansa taleban-vertailut ovat erityisen mauttomia, koska ne viittaavat muun muassa brutaaliin ja raakaan väkivaltaan, naisten alistamiseen ja kuolemantuomioihin.

– Itse haluan arvostaa kansanvaltaa ja parlamentaarista puhetapaa, joka on toisia arvostavaa. Sama koskee myös muuta käyttäytymistä ja pukeutumista, ettei missä tahansa villapaidassa tulla istuntosaliin. Eikä tällainen ole itsensä korostamista, vaan instituution arvostamista, Kiuru sanoo.

Epäkunnioittava puhe rapauttaa luottamusta

Valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoi torstaina Lännen Median haastattelussa, että karkea, epäkunnioittava ja suvaitsematon kielenkäyttö politiikassa rapauttaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Luottamuksen puute taas on uhka koko demokraattiselle yhteiskunnalle.

– Demokratiassa keskinäinen kunnioitus on erittäin tärkeä perusarvo. Sen ansiosta pystymme luottamaan siihen, että toinen kohtelee meitä ihmisenä sekä kykenemme toimimaan yhdessä ja uskomaan siihen, että yhdessä tehtyjä päätöksiä myös noudatetaan, Grönlund sanoi.

Karkea puhe elää hetken, asialinja kantaa pidemmälle

Kahdeksan vuotta eduskunnassa työskennellyt Kiuru sanoo, että poliitikot saavat karkeilla kielikuvilla nopeita julkisuusvoittoja, mutta pitkän linjan uskottavuutta niillä ei rakenneta.

– Hetkellisiä voittoja holtittomilla ja tahdittomilla puheilla voi saada, ja niiden kanssa pääsee julkisuuteen kerran pari. Itse ajattelen, että sellaiset kansanedustajat, joita tässä talossa arvostetaan, osaavat käyttäytyä ja puhua asiallisesti, Kiuru sanoo.

Hän nostaa hyvänä esimerkkinä esille presidentti Sauli Niinistön sekä vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston.

– Haavisto on pidetty ja arvostettu poliitikko, joka ei käytä tuollaista kieltä. Kun käyttäytyy hyvin ja tahdikkaasti, silloin saa myös tukea ja kannatusta. Se myös kantaa pidemmälle kuin satunnaiset julkisuusvoitot.

Kaupallinen yhteistyö