Uutiset

Tällainen on kokoomuksen uusi Nato-kanta – myös valtiosopimus Ruotsin kanssa kelpaisi

Helsinki, Lännen Media

Kokoomuksen puoluehallitus hyväksyi uuden Nato-kannan, jota se esittää puoluekokoukselle hyväksyttäväksi. Porvaripuolue on vuodesta 2006 alkaen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta nyt sen puoluehallitus linjaa selkeästi, että jäsenyysvalmisteluihin pitäisi ryhtyä diplomatian ja avoimen keskustelun kautta.

Lännen Media julkaisee puoluehallituksen Nato-kannan sanatarkasti:

”Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus, ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa. Samalla Nato-jäsenyys liittäisi Suomen selkeämmin osaksi lännen kollektiivisia turvallisuusratkaisuja ja arvoyhteisöä. Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat myös yhteensopivat Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen puolustusta, mutta ei korvaisi oman puolustuskyvyn ensisijaisuutta. Jäsenyys ei muuttaisi Suomen maanpuolustuksen perusperiaatteita: koko maan puolustamista ja yleistä asevelvollisuutta. Nato-jäsenyys ei myöskään estäisi rakentavia Venäjä-suhteita. Esimerkiksi Norja on pyrkinyt tähän muun muassa siten, ettei siellä ole ulkomaisia tukikohtia eikä Nato-joukkoja rajan läheisyydessä.”

Valtiosopimus Ruotsin kanssa maistuisi kokoomukselle

Puoluehallituksen hyväksymästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjauksesta löytyy toinenkin kiinnostava liittoutumislinjaus. Kokoomus pitäisi valtiosopimusta Ruotsin kanssa suotavana ratkaisuna, joskaan ei riittävänä Suomen kannalta.

Toistaiseksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö koskee vain rauhan aikaa. Kokoomus ulottaisi yhteistyön myös kriisiaikaan, mikä edellyttäisi ennalta tehtyä maiden välistä sopimusta asiasta, koska kriisitilanteessa sopimusten tekeminen on käytännössä myöhäistä.

”Mahdollinen valtiosopimus syvemmästä puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa olisi Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta täydentävä, mutta ei Nato-jäsenyyttä korvaava vaihtoehto. Edes pitkälle viety Suomen ja Ruotsin puolustusliittojärjestely ei yksin riitä takaamaan maidemme turvallisuutta”, kokoomuksen puoluehallitus linjaa.

Puoluehallitus arvioi linjaesityksessään, että Ruotsissa Nato-jäsenyyden todennäköisyys on koko ajan kasvanut.

Linjapaperin johdannossa kokoomus kutsuu nykyhetkeä ”epävarmuuden ajaksi”, jossa ”kylmän sodan jälkeinen toiveikkuus ja yhteistyöhakuisuus ovat maailmassa vaihtuneet kasvavaan turvattomuuteen ja vastakkainasetteluun”.

Voimapolitiikka on palannut

Kokoomus arvioi, että Euroopassa kuljetaan takaisin kohti voimapolitiikan aikakautta, jonka uskottiin 1990-luvulla jääneen kokonaan historiaan maanosassamme. Kokoomuksen puoluehallituksen mielestä Venäjää motivoi sotatoimiin maan talouden heikko tila.

”Euroopassa on osittain palattu vanhaan voimapolitiikan maailmaan. Taloudellisesti heikentynyt Venäjä käyttää ulkopolitiikassaan myös sotilaallisia voima- ja painostuskeinoja, joilla se pyrkii palauttamaan entisen suurvalta-asemansa. Venäjän toimet Georgiassa ja Ukrainassa sekä Krimin laiton haltuunotto ovat esimerkkejä voimapolitiikasta ja vakavia rikkomuksia kansainvälistä oikeutta vastaan”, linjapaperissa kirjoitetaan.

Voimapolitiikan paluu heikentää kokoomuksen mielestä Suomen asemaa, jos maamme jää Naton ulkopuolelle. Nato edustaa kokoomuslaisille eurooppalaisten demokratioiden puolustusliittoa, joka on jättänyt taakseen kriisinhallintavaiheen ja keskittyy nyt perinteiseen jäsenvaltioiden puolustuksen vahvistamiseen.

”Nato on palannut juurilleen korostamaan jäsenmaidensa puolustusta kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan sijaan. Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa Itämeren strateginen merkitys sekä Natolle että Venäjälle on korostunut. Tällä kehityksellä on suora vaikutus Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan”, kokoomuksessa arvioidaan.

”Venäjän johto on huolissaan asemastaan talouskasvun hiipuessa”

Venäjän tulevasta kehityksestä kokoomus on erittäin huolestunut. Puolue arvioi Venäjän jatkavan sotilaallista varustautumista, jolla naapurimaamme pyrkii sivuuttamaan sisäisiä taloudellisia ongelmiaan.

”Venäjän ja lännen suhteet ovat heikommat kuin koskaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Huolta aiheuttaa myös Venäjän sisäinen kehitys. Venäjän johto on huolissaan asemastaan talouskasvun hiipuessa. Tämä näkyy muun muassa kovina otteina oppositiota ja vapaata mediaa vastaan. Venäjän talous on ajautunut kriisiin pitkäaikaisten ratkaisemattomien rakenneongelmien sekä kaasun ja öljyn hinnankehityksen takia. Talousvaikeudet eivät kuitenkaan ole estäneet mittavia investointeja asevoimien uudistamiseen. Venäjän panostukset asevoimien materiaalisen ja operatiivisen toimintakyvyn kehittämiseen tulevat jatkumaan”, kokoomus ennakoi.

EU-turvallisuus ei riitä kokoomukselle

Kokoomuslaiset haluavat torjua kotimaista poliittista ajattelua, jossa Euroopan unionia tarjotaan Suomelle riittäväksi puolustusratkaisuksi omien puolustusvoimien lisäksi.

”Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa keskinäisen avunannon velvoitteen laaja ja kattava tulkinta on Suomen etu. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä, ettei EU ole puolustusliitto. EU:lla ei ole uskottavan yhteisen puolustuksen vaatimaa sotilaallista suunnittelu- ja johtokykyä. Tällaista kapasiteettia ei EU:lle tulla myöskään luomaan, sillä 28 unionimaasta 22 on myös Nato-maita. EU:n avunantolausekkeessa todetaankin selvästi, että Nato on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”, puolueen uudessa linjaesityksessä huomautetaan.

Pääministeripuolue keskusta valmistelee parhaillaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista kannanottoaan, joka on niin ikään tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa. Puoluekokouksien hyväksymillä linjapapereilla on merkitystä, koska puoluejohdon on sitouduttava edistämään niihin kirjattujen päälinjausten toteutumista.

Keskustan ja kokoomuksen linjaukset antavat myös suuntaa sille, mihin Suomi on mahdollisesti etenemässä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan lähivuosina. Molemmat linjapaperit ovat voimassa myös vuoden 2018 presidentinvaalin aikaan.

Asiasanat