Uutiset

Tämäkin vielä: Koronavirus voi uhata merinisäkkäitä – Tutkijoiden mukaan virus tarttuu moniin valaisiin yhtä herkästi kuin ihmiseen

Tarttumisreittinä voi olla käsittelemätön tai huonosti käsitelty jätevesi. Kyseessä olisi niin sanottu käänteinen zoonoosi, joka voisi pahimmillaan levitä varsinkin sosiaalisten lajien populaatioihin.
Kanadalaisyliopiston tutkijaryhmän mallinnuksen mukaan SARS-CoV-2 -virus voi tarttua moniin valaslajeihin yhtä helposti kuin ihmiseen. Kuva: ALEJANDRO ZAPEDA
Kanadalaisyliopiston tutkijaryhmän mallinnuksen mukaan SARS-CoV-2 -virus voi tarttua moniin valaslajeihin yhtä helposti kuin ihmiseen. Kuva: ALEJANDRO ZAPEDA

Eläimistä ihmisiin tarttunut koronavirus voi olla riski valaille ja muille merinisäkkäille, arvioi tuore tutkimus.

Tartunta saattaa olla mahdollinen esimerkiksi valaisiin, hylkeisiin ja merisaukkoihin. Sosiaalisilla lajeilla myös tartuntojen leviäminen saattaa olla nopeaa ja siksi koronavirus voi pahimmillaan levitä kokonaisiin populaatioihin.

Kyse on kuitenkin vielä solubiologiasta tukea saaneesta teoriasta. Havaintoja merinisäkkäiden koronatartunnoista ei ole.

Merinisäkkäillä suurempi riski kuin maanisäkkäillä

Vakavan pandemian aiheuttanut SARS-CoV-2 voi aiempien tutkimusten mukaan tarttua joihinkin nisäkäslajeihin. Eri nisäkäsryhmien välillä on kuitenkin eroja.

Esimerkiksi näätäeläimet ovat hyvin herkkiä tartunnoille, mikä on esimerkiksi Tanskassa johtanut maan koko turkisteollisuuden minkkien lopettamiseen. Tartuntoja on havaittu myös kissoissa ja eläintarhojen kissapedoissa.

Tuotantoeläimet ja lemmikit ovat läheisissä tekemisissä ihmisten kanss, joten niiden riski saada koronatartunta ihmiseltä on suurempi kuin luonnonoloissa elävillä eläimillä.

Merinisäkkäillä riski voi olla kuitenkin suurempi kuin maaeläimillä.

Tämä johtuu siitä, että koronaepidemian valtaamassa ihmisyhteisössä virusta siirtyy runsaasti jätevesiin. Jos ne puhdistetaan huonosti tai tapahtuu isoja vuotoja, leviää viruksia runsaasti myös vesistöön.

– On yhä todennäköisempää, että villieläimet ja erityisesti jätevesien vaikutuksessa olevissa vesistöissä elävät nisäkäät altistuvat virukselle, kanadalaisen Dalhousien yliopiston tutkijat toteavat.

Heidän tutkimuksensa julkaistiin tieteellisessä Science of the Total Environment
-julkaisusarjassa.

Mallinnus perustui viruksen ”vastinkappaleeseen”

Tutkijaryhmä selvitti, millaisia ovat joidenkin suurten merinisäkäsryhmien tartuntariskit.

Tutkijat arvioivat SARS-CoV-2 -viruksen niin sanotun piikkiproteiiniin perustuvaa kykyä infektoida eri lajien soluja lajien perimän perusteella. Tässä avaimena oli ACE2-reseptori, jonka avulla virus pääsee solujen sisään.

Tähän mekanismiin liittyvät myös monet tutkimuksen kohteena ovat koronavirusrokotteet.

Tutkijat mallinsivat eri lajien ACE2-proteiinin mutaatioita ja niiden ”herkkyyttä” koronaviruksen piikkiproteiinille kolmeen eri luokkaan jaoteltuna. Vertailukohtana olivat ihminen (korkea tarttuvuus), kissa (keskiverto tarttuvuus) ja koira (ei herkkä tartunnoille).

Sosiaalisuus lisää leviämisriskiä samoin kuin ihmisillä

Kohteena oli 36 Alaskassa esiintyvää merinisäkästä, joiden perimä tunnetaan. Mukana oli muun muassa valaita, hylkeitä ja merisaukkoja.

Tulosten mukaan monien merinisäkkäiden alttius saada koronavirustartunta on samaa luokkaa kuin ihmisillä. Tällaisia ovat muun muassa melkein kaikki tutkitut valaslajit.

Lisäksi valaat, hylkeet ja merisaukot ovat sosiaalisia eläimiä. Siksi yhden yksilön saama tartunta voi tutkijoiden mukaan levitä hyvin tehokkaasti samaan tapaan kuin ihmisten välisissä kontakteissa.

Niinpä yksittäinen tartunta saattaisi pahimmillaan levitä ennen pitkää kokonaiseen populaatioon.

Erityisen hälyttävää on tutkijoiden mukaan se, että tutkituista ja tartunnoille herkiksi arvioiduista Alaskassa esiintyvistä lajeista 15 on jo nyt uhanalaisia.

Nykyaikainen puhdistamo poistaa koronavirukset

Vaikka tutkimus keskittyi pohjoisen Tyynenmeren nisäkkäisiin, on todennäköistä, että vastaavia tartuntariskejä omaavia lajeja löytyy ympäri maapalloa.

Koronavirus saadaan tutkijoiden mukaan taltutettua nykyaikaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Siksi viruksen leviämisen riski on suurempi siellä, missä jätevesiä puhdistetaan huonosti tai ei lainkaan. Myös merkittävät ylivuodot tai muut poikkeustilanteet voivat aiheuttaa vajaasti käsitellyn jäteveden pääsemistä vesistöihin.

Ihmisestä luonnonvaraisiin eläimiin tarttuvassa taudissa on kyse niin sanotusta käänteisestä zoonoosista.

Tunnetuimpia ja tuhoisimpia esimerkkejä tällaisesta on ihmisistä uudelleen gorilloihin siirtynyt ebola, joka tappoi Afrikassa parissa vuodessa yli 5 000 gorillaa.

Uusimmat

Näkoislehti

29.11.2020

Fingerpori

comic