Uutiset

Tartuntatautien leviämisvaara kasvaa matkailun ja ilmastonmuutoksen myötä – "Eksoottisia ötököitä voi kulkeutua matkailijoiden mukana"

WHO on varoittanut, että muun muassa malaria, dengue-kuume ja hantavirukset voivat levitä aiempaa laajemmille alueille ilmaston lämmetessä. Afrikkalainen sikarutto ja koronavirus ovat virologian professorin mukaan esimerkkejä globaalin liikkuvuuden tuomista vitsauksista.
Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat saada ja kuljettaa erilaisia tartuntoja. Kuvassa matkailijoita Rovaniemellä. Kuva: KAISA SIREN
Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat saada ja kuljettaa erilaisia tartuntoja. Kuvassa matkailijoita Rovaniemellä. Kuva: KAISA SIREN

Matkustus lisääntyy ja ilmasto lämpenee. Tämä aiheuttaa entistä suurempia riskejä erilaisten sairauksien leviämiselle. Koronavirus ei jää viimeiseksi globaaliksi vitsaukseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut , että muun muassa malaria, dengue-kuume ja hantavirukset voivat levitä ilmastonmuutoksen myötä laajemmille alueille.

Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat tartuntoja saada. Esimerkiksi dengue-kuumetta on tavattu paikallisina tartuntoina 2010-luvulla Etelä-Euroopassa, jossa on valmiiksi sitä levittämään kykeneviä hyttysiä.

– Ilmastonmuutos muuttaa myös eri eläinlajien, mukaan lukien mikrobien, esiintymistä maapallon eri alueilla. Jos ilmasto kovin lämpenee, myös viileällä vyöhykkeellä voi alkaa esiintyä tauteja, joita tällä hetkellä tavataan vain lämpimillä seuduilla tai tropiikissa, pohtii lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Myös kasvi- ja eläintaudit voivat levitä

Ihmistenlisäksi myös eläimet voivat tuoda mikrobeja mukanaan.

– Muuttolinnut voivat kuljettaa mukanaan esimerkiksi Länsi-Niilin virusta sekä puutiaisia. Riskit puutiaisvälitteisten tautien yleistymiseen kasvavat. Myös mikrobit siirtyvät helpommin ihmisten ja eläinten lisääntyneen globaalin liikkuvuuden myötä. Tästä ovat esimerkkeinä afrikkalainen sikarutto ja koronavirus, toteaa Helsingin yliopiston virologian osaston professori Olli Vapalahti.

Ihmisiin tarttuvien tautien ohella myös erilaiset kasvi- ja eläintaudit voivat levitä lämpimämmässä ilmastossa laajemmalle.

– Maa- ja metsätalouteen vaikutukset voivat olla laajempia kuin ihmisiin tarttuvilla sairauksilla. Lämpimämmät luonnonvedet voivat edistää tiettyjen bakteerikantojen kasvua. Elintarvikeketjujen on oltava kunnossa, Vapalahti miettii.

Ilmaston lämpeneminen voi sen sijaan vähentää myyräkuumetta Suomessa. Myyräkuume on Suomen ainoa hantavirusten aiheuttama sairaus. Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetapausta. Epidemiavuosia on noin 3–4 vuoden välein, kun metsämyyriä on runsaasti.

– Myyräkannan vaihtelut todennäköisesti hiipuvat, jos lumettomat talvet yleistyvät. Näin myyrähuippuja olisi vähemmän, mikä saattaa vähentää myyräkuumetta, Vapalahti sanoo.

Mikrobien vastustuskyky vakava riski

Vakavia riskejä liittyy erityisesti antibiooteille vastustuskykyisiin mikrobeihin ja influenssaan.

– Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset mikrobit ja influenssa ovat erittäin merkittäviä tartuntatautiriskejä. WHO on listannut ne maailman kymmenen merkittävimmän terveysriskin joukkoon, Virolainen-Julkunen kertoo.

Vastustuskykyiset pöpöt voivat kulkeutua Suomeen erityisesti matkailijoiden mukana. Vastustuskyvyn taustalla on se, että niin ihmisiä kuin eläintuotannon eläimiä lääkitään maailmanlaajuisesti antibiooteilla. Vastustuskykyä syntyy aina kun antibiootteja käytetään.

THL:n mukaan Euroopassa kuolee vuodessa noin 33 000 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.

– Eksoottisia ötököitä voi kulkeutua eläinten tai matkailijoiden mukana Suomeen. Jotkut niistä ja niiden levittämät mikrobit voivat pärjätä Suomen muuttuneissa olosuhteissa, Vapalahti toteaa.

Suomi ei ole tartuntataudeille niin haavoittuvainen kuin esimerkiksi monet kehitysmaat.

– Elintaso ja terveyspalvelut ovat täällä hyviä ja maa on lisäksi harvaan asuttu, Vapalahti sanoo.

Suomessa on tehty varautumissuunnitelmia erityisesti antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien sekä influenssojen ja muiden epidemioiden varalle.

Ilmastonmuutos voi tappaa monia

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin maailmalla ihmisten terveyteen.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa noin 250 000 kuolemaa vuosina 2030–2050 muun muassa nälän, malarian, ripulitautien ja lämpörasituksen leviämisen seurauksena.

Haavoittuvaisimpia ovat kehitysmaat, joiden terveydenhuolto on heikkoa.

Korkeat lämpötilat, ilmansaasteet, voimakkaammat kuivuudet, tulvat ja rankkasateet aiheuttavat ongelmia ihmisille joko suoraan tai esimerkiksi maatalouden tuotanto-ongelmien kautta.

Riskejä löytyy myös yllättävistä paikoista, sillä ikiroudan sulaminen Siperiassa voi aiheuttaa niin talojen kuin muiden rakennelmien hajoamista sekä esimerkiksi pernaruton leviämistä.

Ikiroudasta vapautuu lämpimämmän ilmaston seurauksena pernaruton itiöitä sekä muitakin bakteereita, jotka voivat olla haitallisia ihmisille ja eläimille.

Hapeton ikirouta tarjoaa patogeeneille hyvät olosuhteet selvitä hengissä tuhansien vuosien ajan.

Lähteet: WHO, The Telegraph.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

29.3.2020

Uusimmat