Uutiset

Tästä lisäeläkkeessä on kyse: "Se on osa kokonaiskorvausta, jonka voi saada palkan ohella"

Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon 130 000 euron vuosittaisesta lisäeläkkeestä on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Mistä lisäeläkkeessä on ylipäätään kysymys, Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto?

-Lisäeläke on termi, jolla tarkoitetaan lakisääteistä eläkettä täydentävää turvaa. Lisäeläke hankitaan markkinoilta. Se ei tule valtion varoista, eikä sitä kateta työeläkevakuutusmaksuilla.

Kuka lisäeläkkeen voi saada?

- Lisäeläkkeen voi hankkia kuka tahansa yksityisesti ostamalla vakuutuksen vakuutusyhtiöltä tai säästämällä pitkäaikaisesti, ja sopien siitä pankin kanssa. Lisäksi markkinoilla on ryhmäeläkevakuutuksia, jonka työnantaja voi ottaa esimerkiksi jollekin henkilöstöryhmälle.

Kenelle yksityinen yritys tyypillisesti hankkii lisäeläkkeen?

- Niitä voidaan ottaa esimerkiksi avainhenkilöstölle tai ne voivat olla johtajasopimuksiin liittyviä. Se on silloin joka tapauksessa osa sitä kokonaiskorvausta, jonka johtaja tai joku muu voi saada palkan ohella.

Lisäeläkkeitä on etuusperustaisia ja maksuperustaisia. Millainen on etuusperustainen lisäeläke?

- Etuusperustainen on sellainen, jossa jollakin henkilölle luvataan yleensä tietyn suuruinen eläke hänen siirtyessään eläkkeelle. Eli toisin sanoen riippumatta siitä, paljonko henkilö on tosiasiallisesti ansainnut eläkettä, firma on ikään kuin lupautunut maksamaan siihen päälle tietyn kuukausieläkkeen. Etuusperustaisen eläkkeen kustannukset saattavat vaihdella hinnaltaan yli ajan. Siksi monet yritykset varovat sellaisesta sopimista.

Entä millainen on maksuperustainen lisäeläke?

-Maksuperustaisessa lisäeläkkeessä työnantaja lupaa maksaa tietyn summan vakuutusmaksuja, ja lisäeläke määräytyy sen mukaan, miten hyvin sijoitustuottoja tulee. Tässä mallissa työnantajan näkökulmasta vakuutusmaksu ei nouse myöhemmin.

Lisäeläkkeessä on siis käytännössä kyse yrityksen tai yksityishenkilön hankkimasta ja maksamasta edusta. Menevätkö tässä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun lisäeläkkeestä kohistaan nimenomaan eläkkeenä?

- Näinhän se on, varsinkin kun puhutaan yksityisellä sektorilla toimivasta yrityksestä, ja yritys on harkinnut, että se haluaa tarjota lisäeläkkeen.

Ovatko lisäeläkkeet keskimäärin yleisempiä muualla kuin Suomessa?

-Ovat. Meidän työeläkejärjestelmä on Suomessa kattava, eikä meillä ole kattoa eläkejärjestelmässä. Sen vuoksi korkeista palkoista maksetaan korkea eläkevakuutusmaksu, josta kertyy korkea työeläkeoikeus. Monissa muissa maissa on rajoitettu sitä, ketkä ovat lakisääteisen eläkkeen piirissä, ja ihmisten täytyy miettiä itsenäistä eläkevakuuttamista enemmän.

Keskustelu suurista lisäeläkkeistä tuntuu joka tapauksessa nostavan tunteet pintaan. Millaista keskustelua aiheesta on odotettavissa seuraavaksi, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala?

-Usein eläkekatot ovat vakioaihe, joka nousee keskusteluun eläkekohujen jälkeen. Tosiasiassa eläkekatot aiheuttaisivat sen, että eläkevakuutusmaksuihin tulisi korotuspaineita.

Asiasanat

Uusimmat