Uutiset

Teollisuuden kemikaaleista voi tehdä aseita – Syyriassa käytetty kloori puhdistaa myös vettä

Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan kemialliseksi aseeksi voidaan kutsua mitä tahansa kemikaalia, jolla on myrkylliset vaikutukset.

-Kemiallisissa aseissa käytetään esimerkiksi hermokaasuja ja sinappikaasuja, kertoo Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtaja Paula Vanninen.

Myrkyllisten kemikaalien käyttö teollisuudessa on kuitenkin tietyin ehdoin sallittua. Teollisuudessa käytettäviä kemikaaleja pidetään kemiallisina aseina, jos niitä tuotetaan tai varastoidaan liian suuria määriä sellaiseen tarkoitukseen, jota ei ole kielletty kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa. Yksinkertaistaen voi sanoa, että jos jokin valtio on kertonut tuottavansa hyönteismyrkkyä, mutta varastoi tai tuottaa sitä enemmän kuin pidetään sopivana, voidaan hyönteismyrkkyä pitää kemiallisena aseena. Samoin on kloorin kohdalla. Kloori on tärkeä vesien puhdistamisessa, mutta sitä käytettiin myös todennäköisesti viime lauantaina kaasuiskussa Syyriassa.

Kemiallisten ja biologisten aseiden käyttöä on pyritty estämään jo pitkään. Vuoden 1925 Geneven sopimus kieltää kemiallisten ja bateriologisten menetelmien käyttämisen sodankäynnissä. Sopimuksen taustalla oli ensimmäinen maailmansota, jossa käytettiin arviolta tuhansia tonneja myrkyllisiä kemikaaleja, lähinnä kaasuja ja nesteitä. Tunnetuin ensimmäisessä maailmansodassa käytetty kaasu on sinappikaasu. Geneven sopimus ei kuitenkaan estänyt ennaltaehkäisevää tutkimusta ja varastointia.

Kemiallisten aseiden valmistuksen, varastoinnin ja käytön kielsi vasta kemiallisten aseiden kieltosopimus, joka tuli voimaan huhtikuussa 1997. Sopimusta valvoo Kemiallisten aseiden kieltojärjestö, OPCW. Tällä hetkellä 192 valtiota on allekirjoittanut ja ratifioinut sopimuksen.

-Järjestö valvoo yhteistyössä kunkin maan kansallisen viranomaisen kanssa sitä, että kemiallisia aseita ei olisi missään päin maailmaa. Jos maalla on sopimukseen liittyessään kemiallisten aseiden varastoja, tulee niistä ilmoittaa OPCW:lle ja tehdä suunnitelma niiden tuhoamisesta. OPCW valvoo tuhoamista, sanoo ulkoministeriön asevalvontayksikön kemiallisten ja biologisten aseiden vastuuvirkamies Mikael Långström.

Myös Syyria on ratifioinut sopimuksen. Siitä huolimatta maassa on toistuvasti käytetty kemiallisia aseita. Långströmin mukaan itse sopimuksessa ei ole mitään vikaa.

-Ongelma on se, että vaikka on pystytty todistamaan, että kemiallisia aseita on käytetty ja jopa määrittelemään syyllisyyskysymyksiä OPCW:n ja YK:n yhteisen mekanismin Join Investigative Mechanism:n (JIM) puitteissa, tekijöitä ei ole vielä saatu oikeudelliseen vastuuseen. Tähän pitäisi saada ratkaisu ja tässä kansainvälisen yhteisön pitää löytää yksimielisyys, sanoo Långström.

Verifinin johtajan mukaan ongelma on se, että kaikki kieltosopimukseen sitoutuneet maat eivät ole kirjanneet kemiallisten aseiden käyttöä niiden rikoslakiin.

-Edelleenkin on nelisenkymmentä maata, joiden lainsäädännössä sitä ei ole tuomittu. Se on sopimuksen puute tällä hetkellä. Mutta mitään rikoksia ei tietysti voida estää. Jos jäsenvaltiot käyttävät kemiallisia aseita, heitä kohtaan voidaan kohdistaa pakotteita, tai viedä kansainväliseen tuomioistuimeen, sanoo Vanninen.

Tällä hetkellä vain Etelä-Sudan, Pohjois-Korea ja Egypti eivät ole allekirjoittaneet kemialliset aseet kieltävää sopimusta. Etelä-Sudan tosin ilmoitti viime joulukuussa, että se aikoo liittyä sopimukseen. Israel puolestaan on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole ratifioinut sitä.

OPCW:n mukaan 96 prosenttia tiedossa olevista maailman kemiallisista aseista on tuhottu. Viime syksynä muun muassa Venäjä tuhosi omat kemialliset aseensa. Syyria tuhosi virallisesti omansa vuonna 2013. Medialähteiden mukaan sopimuksen ulkopuolisista maista ainakin Pohjois-Korealla voisi olla kemiallisia aseita. Varmuutta asiasta ei ole.

Kemiallisista aseista ongelmallisen tekee se, että ne eivät valikoi uhrejaan.

-Syyriassa aine kohdistui muun muassa siviileihin, äiteihin ja lapsiin. Kemialliset aseet ovat erittäin julma tapa myrkyttää ihminen, ja se on kautta aikojen todettu tuomittavaksi aseeksi, sanoo Vanninen.

Juttua päivitetty 12.4.2018 klo 10:15. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Israel ei ole allekirjoittanut kemialliset aseet kieltävää sopimusta. Israel on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole ratifioinut sitä.

Kemiallinen ase

Kemiallisilla aseilla tarkoitetaan seuraavaa, joko yhdessä tai erikseen:

a) myrkyllisiä kemikaaleja ja niiden esiasteita (paitsi silloin kun niitä käytetään tarkoituksiin, joita ei kielletä tässä yleissopimuksessa) edellyttäen, että ne ovat laadultaan ja määrältään kyseisten tarkoitusten mukaisia

b) ammuksia ja laitteita, jotka on nimenomaan suunniteltu aiheuttamaan kuolemaa tai muuta vahinkoa kohdassa a yksilöityjen myrkkykemikaalien myrkyllisillä ominaisuuksilla, jotka vapautuisivat tällaisten ammuksien ja laitteiden käyttämisen seurauksena

c) välineistöä, joka on nimenomaan suunniteltu suoraan käytettäväksi yhdessä kohdassa b määriteltyjen ammusten ja laitteiden kanssa.
Lähde: OPCW

Asiasanat

Uusimmat