Uutiset

Teollisuus tyrmää ehdotuksen lääketuotannon muutoksista kriisiaikana – "Kuinka nopeasti meijeri kyettäisiin muuttamaan makkarantuotantolaitokseksi?"

Alan etujärjestö kavahtaa maakohtaisia ratkaisuja ja panostaisi mieluummin eurooppalaiseen kehitystyöhön. Yritys puolestaan varoittaa, että yhteiskunnan lisäohjaus voisi jarruttaa investointeja Suomeen.
Bayerin Turun-tehdas on esimerkki siitä, miten suuria muutoksia ja investointeja vaadittaisiin laitoksen muuttamiseen kriisispesifien lääkkeiden tuotantoon. Hormonikierukoista on pitkä matka vaikkapa antibiootteihin. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Bayerin Turun-tehdas on esimerkki siitä, miten suuria muutoksia ja investointeja vaadittaisiin laitoksen muuttamiseen kriisispesifien lääkkeiden tuotantoon. Hormonikierukoista on pitkä matka vaikkapa antibiootteihin. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Lääketeollisuus tyrmää ehdotuksen yhteispohjoismaisesta kriisilääketuotannosta.

Alan etujärjestö korostaa, että lääkkeiden ja rokotteiden tuotanto vaatii erityisosaamista, ja on hyvin pitkälle prosessoitua. Siksi lääketehtaiden tuotantoa on sen mukaan ehkä mahdotonkin muuttaa muille valmistelle sopivaksi.

– Vertailukohteeksi voitaisiin ehkä ottaa elintarvikeala; kuinka nopeasti vaikkapa meijeri kyettäisiin muuttamaan makkarantuotantolaitokseksi? kysyy Lääketeollisuus ry.:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Raportti ehdottaa kriisilääkkeiden tuotannon selvitystä

Lännen Media kertoi perjantaina Suomen, Ruotsin ja Norjan laatimasta huoltovarmuusraportista, jossa esitetään maiden yhteisen lääketuotannon selvittämistä kriisiaikojen varalle.

Tuotanto keskittyisi antibiootteihin ja muihin välittömästi henkiä pelastaviin niin sanottuihin kriisispesifeihin lääkkeisiin, joita maiden lääketehtaissa ei tällä hetkellä valmisteta.

Nykyisin kolmikko on näiden lääkkeiden kohdalla riippuvainen monimutkaisista, EU:n ulkopuolelle ulottuvista monimutkaisista ja häiriöherkistä toimitusketjuista. Tämä voi olla riski erityisesti silloin, kun jokin kriisi lisää lääkkeiden kysyntää maailmanmarkkinoilla

Raportissa ratkaisuksi ehdotetaan sen selvittämistä, voisiko nykyisiä tuontantolaitoksia muuttaa kriisispesifeille lääkkeille sopiviksi tarvittaessa.

Vaatisi isoja investointeja ja raaka-ainevarastoja

Esimerkiksi Bayerin Turun-tehdas on erikoistunut hormonikierukoiden ja ehkäisyimplanttien valmistukseen. Tuotantolaitoksen muuttaminen kriittisten lääkkeiden tuotantoon vaatisi yhtiön mukaan uuden erityisosaamisen ohella jopa vuosia kestäviä muutoksia tuotantoprosessiin.

Siksi välittömästi henkiä pelastavien lääkkeiden valmistus edellyttäisi myös erittäin merkittäviä investointeja.

– Näiden lääkkeiden tuotanto-olosuhteet on hyvin tarkkaan määritelty lääkelaissa, huomauttaa Bayer Nordicin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kati Nyman.

Etujärjestön mukaan tuotantomuutokset olisivat erityisen vaikeita juuri kriisiolosuhteissa. Teknisten ongelmien lisäksi olisi selvittävä resurssipulasta, minkä vuoksi kriisiajan poikkeus tuotantoon pitäisi valmistautua jatkuvasti.

– Raaka-ainevarastoja ja valmistusosaamista täytyisi olla koko ajan saatavilla mahdollista kriisiä varten, Tirkkonen huomauttaa.

Hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan

Lääketeollisuudessa katsotaan, että uusien tuotantoon liittyvien velvoitteiden sijaan tulisi nykyjärjestelmistä ottaa enemmän irti.

Lääkkeisiin liittyvä huoltovarmuus perustuu muun muassa lääkkeiden velvoitevarastointiin, valtion varmuusvarastoihin sekä lääkkeiden nopeaan hankintaan maailmanmarkkinoilta.

– Näemme tärkeänä kehittää jo olemassa olevia järjestelmiä ja varmistaa, että viranomaisilla on osaamista ja resursseja tehdä päätöksiä niiden hyödyntämiseksi, Tirkkonen toteaa.

Etujärjestö korostaa myös, että huoltovarmuutta on kehitettävä niin, etteivät uudet päätökset päinvastoin heikennä lääkkeiden saatavuutta. Bayer puolestaan varoittaa liian ohjauksen riskeistä Suomen houkuttelevuudelle investointikohteena.

– Jos kaupallisiin tavoitteisiin vaikutettaisiin yhteiskunnan yhä vahvemmalla ohjauksella, se vaikuttaisi globaalien lääkekonsernien arviointeihin siitä, mitä missäkin maassa on kannattavaa valmistaa, Nyman sanoo.

Euroopassa merkkejä kapean näkemyksen riskeistä

Lääkeala painottaisi kriisiajan lääketuotantoon valmistautumisessa eurooppalaista ohjausta maakohtaisten ratkaisujen sijaan. Huoltovarmuusraportti nosti omissa ehdotuksissaan myös esille Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen äänen EU:ssa.

– Koronakriisi on osoittanut, että lääkkeet ovat niin kriittinen tuoteryhmä, että niiden omavaraisuudesta on Euroopassa syytä huolehtia entistä paremmin, Tirkkonen sanoo.

Kriisin aikana on käynyt muun muassa ilmi, että joidenkin maiden vientirajoitukset ja muut vastaavat toimet ovat vaikeuttaneet lääkkeiden saatavuutta Euroopassa samaan aikaan kun maanosan lääketeollisuus on lisännyt tuotantoaan jopa yli kaksinkertaiseksi.

Lääketeollisuuden eurooppalainen kattojärjestö EFPIA varoitti asiasta torstaina.

– Vaikka lääkkeitä tuotetaan enemmän kuin tarpeeksi eurooppalaisille potilaille, yhden maan liikavarastointi voi johtaa pulaan toisissa EU-maissa, totesi järjestön pääjohtaja Nathalie Moll.

Myös Euroopan komissio on vedonnut unionin solidaarisuuteen lääkeasiassa.

”On tärkeää, että Suomessa on lääketuotantoa”

Kriisiajan tuotantoa voidaan Lääketeollisuus ry:n mukaan varmistaa muun muassa sillä, että koko Eurooppaa kehitetään alalle kiinnostavammaksi investointikohteeksi. Tätä voitaisiin edistää esimerkiksi patentti- ja verotuslainsäädännön muutoksilla.

Samalla tuotantoa olisi ehkä mahdollista saada enemmän myös Suomeen.

– Mielestämme on tärkeää, että Suomessa on lääketuotantoa ja että Suomi nähdään houkuttelevana kohteena lääketutkimukselle ja -tuotannolle, Nyman lisää.

Juttua muokattu 24.4. klo 17.59: Korjattu Lääketeollisuus ry.:n kommentoijaksi toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic