Uutiset

Tepsiikö kiky vai ei? – Asiantuntijat eri linjoilla

Näkemykset kilpailukykysopimuksen vaikutuksista poikkeavat paljon, kun asiaa kysyy Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälältä ja Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalalta.

Tuomala uskoo, että kikyn vaikutukset ovat enemmänkin ”psykologiset” ja yhteiskunnallista harmoniaa edistävät.

– Kuulun siihen ryhmään, jonka mukaan sillä ei ole suurta vaikutusta puoleen eikä toiseen talouden kannalta. Hallituksen ja ay-liikkeen vastakkainasettelun pahimman pattitilanteen tämä laukaisi, Tuomala kertoo.

Sopimuksella haetaan yritysten kilpailukyvyn parantumista, kun työn teettäminen on yrityksille edullisempaa. Työllisyysvaikutuksia on Tuomalan mukaan miltei mahdotonta arvioida ja työllisyyden parantuminen voi lopulta johtua ihan muista tekijöistä kuin kikystä.

Vihriälän mukaan työllisyysvaikutuksia on luvassa jo ensi vuonna.

– Joitakin vaikutuksia on jo ensi vuoden mittaan. Voi ehkä puhua vajaasta kymmenestä tuhannesta työpaikasta ensimmäisenä vuonna ja ajan mittaan enemmän. Kokonaisvaikutus näkyy vuosien päästä. Määriä on vaikea arvioida. Etlan laskelmien mukaan haarukassa 22 000–35 000. Selvää on, että kilpailukyvyn paraneminen suhteessa kilpailijamaihin tulee lisäämään työllisyyttä, Vihriälä kertoo.

Vihriälän mukaan kiky ei ole ihan mitätön asia kilpailukyvyn kannalta.

– Ensimmäisen vuoden aikana parantaa sitä ehkä kolmisen prosenttia ja muutaman vuoden aikajänteellä nelisen prosenttia. Sitten kun päälle lasketaan palkkojen jäädytys ensi vuoden osalta ja jotain samantyyppistä jos pystyttäisiin tekemään parina seuraavana vuonna, niin lähes 10 prosentin kilpailukyvyn paranemiseen voidaan päästä, Vihriälä kertoo.

Vihriälä harmittelee sitä, että paikallisen sopimisen kanssa ei päästy eteenpäin enempää.

– Se on ikävä asia. Onhan siihen jollain tasolla vielä palattava, Vihriälä kertoo.

Tuomalan mielestä taas Suomen taloudessa olisi pitänyt harjoittaa erilaista talouspolitiikkaa jo aiemmin.

– Tilanne, jossa on paljon työttömyyttä ja perusongelma on kokonaiskysynnän puute, on julkisten investointien tilapäinen kasvattaminen tehokkain keino. Taloustieteilijän näkökulmasta keskustelu ja kähinä kikyn ympärillä on enemmän tai vähemmän masentavaa, kertoo Tuomala.

Tuomalan mukaan Suomi siirtyi oikeastaan jo vuonna 2010 kiristävään finanssipolitiikkaan, kun taas Ruotsi on samana aikana harjoittanut elvyttävää finanssipolitiikkaa. Tuomalan mukaan tästä on Ruotsissa seurannut, että julkinen ja yksityinen kulutus sekä julkiset investoinnit ovat kasvaneet. Suomessa on mennyt päinvastoin.

– Tämä on vielä melkoinen sekamelska, koska nykyinen hallitus ja jopa edelliset hallitukset ottivat valtiovarainministeriön johdolla sen näkemyksen, että fiskaaliseen elvytykseen ei ole varaa. Mutta kappas vain, nyt tuntuu olevan veroelvytykseen varaa, Tuomala ihmettelee.

Veronkevennykset palkansaajille olisivat 415 miljoonaa euroa, kun kiky-sopimuksen kattavuus on noin 85 prosenttia.

Kilpailukykysopimus on miltei maalissa, kun Metalliliiton hallitus hyväksyi sopimuksen myöhään perjantaina äänin 12–8. Sopimus vaatii vielä Metalliliiton valtuuston hyväksynnän 10. kesäkuuta.

Kiky-sopimuksessa palkansaajien työehtoja heikennetään. Sopimuksessa esimerkiksi palkansaajien maksettavaksi tulee osa työnantajien sosiaaliturvamaksuja. LM

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat