Uutiset

Terrorismilakeihin ei välttämättä tule suuria muutoksia – Ministeri Henriksson muistuttaa, että Sipilän hallitus jätti järjestöön kuulumisen kriminalisoimatta

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan terrorismilait voivat jopa jäädä ennalleen. Al-Holilta Suomeen mahdollisesti tulevia äitejä pystytään tarvittaessa syyttämään nykylaeilla.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) eduskunnassa 16.12.2019, jolloin hallitus julkaisi kymmenkohtaisen al-Hol-linjauksen. Sen yksi osuus on terrorismilakien arvioiminen. Kuva: Mauri Ratilainen
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) eduskunnassa 16.12.2019, jolloin hallitus julkaisi kymmenkohtaisen al-Hol-linjauksen. Sen yksi osuus on terrorismilakien arvioiminen. Kuva: Mauri Ratilainen

Oikeusministeriön johdolla aloittaa terrorismilakeihin perehtyvä työryhmä näillä näkymin tammikuussa. Taustalla on hallituksen al-Hol-linjaus, jossa yhtenä osana arvioidaan terrorismilakien uudistustarpeet ja tehdään tarvittavat korjaukset.

Työryhmän on tarkoitus aloittaa viivyttelemättä, mutta ryhmää ei ole vielä asetettu eikä lopputuloksella ole tarkkaa määräaikaa. Uudistus aiotaan tehdä vaalikauden aikana. Sekin on mahdollista, että lopulta korjattavaa lainsäädännössä ei löydy.

– Mitään ei ole poissuljettuna. Työryhmä pitää saada ensin kokoon, ja sille pitää saada työrauha, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Lännen Medialle.

Työryhmässä on mukana myös sisäministeriö, ja luultavasti asiantuntija-apua tulee muun muassa Suojelupoliisilta, syyttäjältä ja oikeusoppineilta. Lisäksi Suomen terrorismilainsäädäntöä verrataan muihin Pohjoismaihin ja EU-maihin.

– Sisäministeriön poliisiosasto ja kansallisen turvallisuuden yksikkö taustoittavat parhaillaan terrorismilakien uudistamista ja kokoavat aineistoa käyttöömme. Myös esimerkiksi Suojelupoliisin kanssa on käyty asiasta keskustelua, kertoo sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen sähköpostitse.

Terrorismijärjestöön kuulumisen näyttö vaikeaa

Henriksson muistuttaa, että jo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana terrorismilakeja uudistettiin useasti. Silloin arvioitiin, kriminalisoidaanko terrorismijärjestöön kuuluminen, mitä muun muassa presidentti Sauli Niinistö esitti ennen hallituksen julkaisemaa al-Hol-linjausta.

– Terrorismijärjestöön kuulumista ei kriminalisoitu silloin. Lainsäädäntötekninen puoli nähtiin hankalaksi, sanoo Henriksson.

Oikeusministerin mukaan näytön hankkiminen on ongelma. Terrorismijärjestöt eivät pidä jäsenistä rekistereitä. Toisaalta henkilö voi sanoa sosiaalisessa mediassa kuuluvansa järjestöön, jolloin hänet voitaisiin tuomita.

– Ei voi olla hyväksyttyä kuulua järjestöön, joka suunnittelee muiden vahingoittamista. Koska näyttökysymys on hankala, se pitää miettiä kunnolla, linjaa Henriksson.

Kokoomusaloitteen ajoitus ihmetyttää

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Heikki Vestman jättivät joulun alla lakialoitteet, joissa terrorismijärjestöön kuuluminen kriminalisoitaisiin ja muun muassa terrorismirikoksiin syyllistyneiltä sekä kahdeksi vuodeksi vankilaan tuomituilta kaksoiskansalaisilta voitaisiin ottaa Suomen kansalaisuus pois.

Henriksson ihmettelee sitä, että kokoomus herää asiaan nyt, kun edellinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kävi terrorismilait läpi ja oli mukana tekemässä 2018 voimaan tulleita tuoreimpia lakiuudistuksia.

– Hallitus käy itsenäisesti uudistamisen läpi. Aloitteen ajoitus tässä vaiheessa on mielenkiintoinen, Henriksson toteaa.

Ei vaikutusta al-Holilta noudettaviin

Al-Holin lasten ja naisten kotiin tuomisella ja tämän lainsäädäntöuudistuksen etenemisellä ei ole vaikutusta toisiinsa.

– Jokaisen kansanedustajan pitäisi tietää, ettei rikoslakeja voi säätää niin, että ne tulisivat taannehtivasti voimaan, sanoo Henriksson.

– Al-Holin leirillä olevia koskee voimassa oleva lainsäädäntö, josta löytyy monia soveltuvia kohtia. Tapauksia käydään läpi sen mukaan.

Henriksson korostaa puhuvansa yleisellä tasolla, eikä viittaa siihen, että joitakin äitejä jo aiottaisiin syyttää rikoksista.

Terrorismilait nykyisellään

Terrorismirikoksista säädetään rikoslain luvussa 34a.

Luku on peräisin vuodelta 2003. Se on lisäys lukuun 34, joka käsittelee yleisvaarallisia rikoksia. Terrorismilakeja on sittemmin kiristetty vuosina 2014, 2016 ja 2018.

Terrorismirikoksiin lasketaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset, jotka aiheuttavat maalle tai kansainväliselle järjestölle vahinkoa. Yksi määritelmä on, että rikos aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Itse terroristisen teon lisäksi terrorismirikoksia ovat muun muassa terroristiryhmän johtaminen ja sen toiminnan edistäminen.

Vuonna 2014 kriminalisoitiin terroristiryhmän rahoittaminen. Vuonna 2016 kriminalisoitiin matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten.

Vuonna 2018 lakeihin tuli täydennykseksi terrorismirikoksen valmistelu, koulutus ja kouluttautuminen, värväys, matkustamisen edistäminen sekä radiologista asetta koskeva rikos, joka liittyy ydinterrorismin edistämiseen.

Lähde: Finlex

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic