Uutiset

Terveyden ammattilaisilla entistä laajempi oikeus ilmoittaa turvallisuusuhasta lentoliikenteessä, merellä ja rautateillä

Uusi liikennepalvelulaki antoi selkänojaa lääkäreiden lisäksi kaikille terveydenhoidon ammattilaisille. Oikeuden lisäksi heillä on velvollisuus ilmoittaa välittömästä turvallisuusuhasta.
Työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan työnantajan oikeudet päästä käsiksi työnhakijan tai -tekijän terveystietoihin ovat hyvin rajoitetut. Uusi tieliikennelaki laajensi ilmoitusoikeutta lääkäreistä kaikkiin terveydenhuollon ammatteihin ja ilmailuliikenteen lisäksi myös merenkulkuun ja rautatieliikenteeseen.

Uusi liikennepalvelulaki laajensi terveyden ammattilaisten oikeuksia ilmoittaa epäilemästään turvallisuusuhasta liikenteessä.

Lääkäreillä on jo pitkään ollut oikeus ilmoittaa liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, jos he epäilevät, ettei ilmailuliikenteen työntekijä kykene toimimaan turvallisesti työssään.

Heinäkuussa voimaan astuneen liikennepalvelulain myötä ilmoitusoikeus on laajentunut kaikkiin terveydenhuollon ammatteihin. Ilmailuliikenteen lisäksi ilmoitusoikeus on nyt myös merenkulun ja rautatieliikenteen työntekijöiden epäillystä merkittävästä toimintakyvyn laskusta. Terveydenhuollon ammattilaisia koskee myös velvollisuus ilmoittaa välittömästä turvallisuusuhasta.

Tieliikenteessä lääkäreillä on ollut jo vuosia velvollisuus ilmoittaa muusta kun väliaikaisesta, yli puoli vuotta kestävästä ajokyvyttömyydestä. Ajokorttilain uudistus toi hoitajille oikeuden ilmoittaa myös tieliikenteen kuljettajan jatkuvasta päihteiden käytöstä.

Helsinki-Vantaan lentokentällä sattui tällä viikolla tapaus, jossa Finnairin lentokapteenin todettiin olevan humalassa. Henkilökunta oli tehnyt ilmoituksen päihde-epäilystä, ja poliisi oli tullut paikalle puhalluttamaan hänet ennen kuin hän oli edes noussut lentokoneeseen.

Ilmailijoista 1–3 ilmoitusta vuodessa

Tieliikenteen turvallisuusepäilyistä ilmoitus tehdään poliisille. Ilmailun, rautatieliikenteen ja merenkulun ammattilaisista ilmoitetaan Trafille.

– Uudistus toi lainsäädännöllistä selkänojaa terveydenhuollon ammattilaisille. On oikeus ilmoittaa epäilystä, ja toisaalta jos on välitön turvallisuusuhka, on velvollisuus ilmoittaa, liikennelääketieteen yksikön päällikkö, ilmailulääkäri Jukka Terttunen Trafilta muistuttaa.

Kun Trafi saa tällaisen ilmoituksen, aluksi selvitellään, onko siihen aihetta.

– Lääkärit ovat tehneet ilmailijoista 1–3 ilmoitusta vuodessa. Osa johtaa lisäselvityksiin ja osa myös rajoituksiin. Aika näyttää, lisääkö ilmoitusoikeuden laajentuminen ilmoitusten määrää, Terttunen pohtii.

Hän muistuttaa mittakaavasta:

– Vuosittain käsitellään tuhansia ilmailijoiden terveydentila-asioita ilmailijoiden, ilmailulääkäreiden ja ilmailuviranomaisen yhteistyöllä. Kaikkea sattuu ja tapahtuu myös ilmailijoille, mutta vakavistakin tilanteista, oli sitten kyse tapaturmasta tai sairaudesta, lähes aina palataan ilmailun pariin – tosin sairauden tai tapaturman edellyttämä hoito voi tuoda katkon tähän.

Terveysmerkinnät pelottavat opiskelijoita

– Kaikki terveystiedot ovat aina salaisia, lääkärin ja henkilön välisiä asioita, Jukka Terttunen muistuttaa.

Silti potilastietokantaan tulevat merkinnät huolestuttavat asiakkaita esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS). Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen kertoo, että opiskelijoita huolettaa, voiko unelmien työpaikka jäädä saavuttamatta jos terveystiedoissa on merkintä vaikkapa psykoterapiasta.

Mielenterveyden ongelmat ovat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia.

– Leimautumisen pelko on vähentynyt, mutta kyllä sitä edelleen on, Tossavainen myöntää.

Opiskelijoille kerrotaan, kenellä on oikeus sähköisen potilastietoarkiston käyttöön, ja mitkä ovat potilaan omat oikeudet. Pauli Tossavainen muistuttaa, että halutessaan opiskelija voi sulkea kokonaan pääsyn YTHS:n tietoihin.

– Toisaalta jos ihminen salaa sellaisia tietoja, jotka olisivat tärkeitä tilannetta arvioivalle, voi vastaan tulla sovitun työsuhteen purkaminen. Tällainen voisi olla jokin psykoosijohteinen häiriö, joka olisi turvallisuuden kannalta vakava. Tällainen on kuitenkin hyvin harvinaista.

– Saatamme käydä keskustelua, että onko työnantajan kannalta parasta että ihminen tunnistaa ongelmansa ja hakee siihen apua käymällä esimerkiksi kuntouttavassa psykoterapiassa. Olisiko hän parempi työntekijä kuin sellainen, joka ei hoidata itseään.

Työnantaja ei näe työntekijän terveystietoja

Työnantaja saa terveystietoja työnhakijastaan ja -tekijästään silti hyvin rajatusti, työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta tietää. Hän kertoo, että työntekijän terveystiedoista on säädöksiä useammassa laissa.

– Säädöksille on yhteistä, että työnantaja voi käsitellä terveydentilatietoja mahdollisimman vähän, ja mahdollisimman vähällä väellä.

– Tietoja saadaan käyttää, jos on kyse sairausajan palkanmaksuvelvoitteesta tai muiden taloudellisten ja sairauteen liittyvien etuuksien suorittamisesta tai jos työstä poissaoloon arvioidaan perustetta. Työnhakija tai -tekijä voi myös itse pyytää oman terveydentilansa selvittämistä, Koskinen luettelee.

Tietojen säilytysaika riippuu siitä, mihin tietoja käytetään. Sairausajan palkanmaksua varten aika on paljon lyhempi kuin jos tiedot on kerätty sairausperusteista irtisanomista varten.

Julkisen viranhaltijan terveydestä enemmän tietoja

Työnantajan oikeus terveystietojen käsittelyyn riippuu ammatista. Kunnan tai valtion viranhaltijan terveydentilasta voi saada tietoja työhönoton yhteydessä ja myös virkasuhteen aikana. Tästä on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ja valtion virkamieslaissa. Koskinen huomauttaa, että silloinkin on pystyttävä osoittamaan, että terveystietojen käsittely on tarpeellista.

– Julkisella puolella käytetään julkista valtaa, joten on luontevaa, että selvitetään terveys. Julkisen vallankäyttäjän on oltava myös aina neutraali ja harkintakykyinen.