Uutiset

THL: Terveydenhuollon jonojen purku kestää koronaepidemian jälkeen pitkään, henkilöstön uupuminen pahentaa tilannetta

Epidemian vaikutusarvion mukaan kunnat ovat eriarvoisessa asemassa, ja isoilla on ollut helpompaa. Kiireetöntä hoitoa peruttiin paikoin liian varhaisessa vaiheessa.
Koronaepidemia on pitänyt kiireellisen hoidon toiminnassa, mutta kiireetöntä on siirretty ja peruttu osittain jopa turhan aikaisin. Tämä on pahentanut jonoja, joiden purku tulee asiantuntijoiden mukaan olemaan työlästä. Kuva: Mauri Ratilainen
Koronaepidemia on pitänyt kiireellisen hoidon toiminnassa, mutta kiireetöntä on siirretty ja peruttu osittain jopa turhan aikaisin. Tämä on pahentanut jonoja, joiden purku tulee asiantuntijoiden mukaan olemaan työlästä. Kuva: Mauri Ratilainen

Kun koronaepidemia on Suomessa ohi tai ainakin väistymässä, alkaa uusi terveydenhuollon ja sosiaalialan ruuhka-aika. Kiireettömään hoitoon syntyneiden jonojen purku tulee olemaan vaikeaa ja voi kestää pitkään.

Tilannetta on hankaloittanut se, että joitakin kiireettömiä palveluja ryhdyttiin siirtämään ja hoitoja perumaan liian aikaisin. Myös sosiaalialan tukitoimia ja esimerkiksi pitkäaikaissairaiden terveydentilan seurantaa laiminlyödään epidemian aikana.

Tämän pelätään pahentavan väestön tautikuormaa, pitkittävän hoitoja ja kasvattavan hoitojen kustannuksia epidemian päättymisen jälkeen

– Jos rajoitustoimia jatketaan loppuvuoden ajan, vaikutukset hyvinvointiin ja koko kansantalouteen ovat merkittävät ja toipuminen kestää kauan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoylijohtaja Pekka Rissanen.

THL julkaisi aamulla raportin koronaepidemian vaikutuksista palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.

Etäpalvelu ei aina korvaa suoraa kontaktia

Arvion mukaan muun muassa perusterveydenhuollon ja hammashoidon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet Suomessa selvästi koronaepidemian vuoksi. Vaikka tilalle on tullut etäpalveluja, ne ovat paikanneet asiaa vain osittain.

Lisäksi ihmisten mahdollisuus digipalveluiden käyttöön vaihtelee.

Vaikutusarvon mukaa myös sosiaalihuollon palvelut ruuhkautuvat entistä pahemmin, mikäli koronarajoitukset jatkuvat pitkään.

Arvion mukaan epidemia ja sen vuoksi asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet koronaviruksen riskiryhmien lisäksi erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviin ja asunnottomiin. Myös maahanmuuttajat kuuluvat tilanteesta eniten kärsiviin.

Näiden ryhmien ihmisille erilaiset tukiryhmät ja muu ryhmämuotoinen sekä suoraan vuorovaikutukseen perustuva tuki on oleellinen osa arkea.

Digi ei aina korvaa ihmiskontaktia, eivätkä kaikki pysty etäpalveluja käyttämään.

– Erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset jäävät helposti näiden palvelujen ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Laura Kestilä.

Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa

THL:n mukaan myös kunnat ovat olleet pulman suhteen eriarvoisessa asemassa.

Isoilla kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut paremmat edellytykset jakaa voimavaroja ja reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. Esimerkiksi työntekijöitä on voitu siirtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Pienillä kunnilla vaihtoehtoja on ollut vähemmän.

– Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy, sanoo yksikön päällikkö Kimmo Parhiala THL:stä.

Jonojen purkua voi ennen pitkää vaikeuttaa myös henkilöstön uupuminen koronaepidemian vuoksi.

THL:n asiantuntija-arviojn mukaan sekä sosiaali- että terveysalan henkilöstön toimintakykyyn liittyy merkittäviä riskejä. Henkilöstön omien koronatartuntojen ohella rasittavat työn määrä sekä huoli asiakkaiden turvallisuudesta.

Hoitoa ja tukea voidaankin joutua priorisoimaan myös koronakriisin jälkeen, kun jonoja aletaan purkaa.

Aamulla julkistettu raportti on luettavissa Julkari-verkkopalvelussa.

Päivitetty klo 7.46: Lisätty raportissa esitettyjä havaintoja vaikutuksista.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic