Uutiset

THL:n Mika Salminen Ruotsin löyhästä koronalinjasta: "He ovat varmaan katsoneet, että viimeistään nyt pitää painaa vähän jarrua"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtajan Mika Salmisen mielestä Ruotsin päätös pitää yhteiskunta melko auki on hyvin riskialtis. Eri maiden toimintamallien vertailu on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska päätösten taustalla olevia asioita on vaikea tietää.
Ihmiset pitivät turvaväliä toisiinsa Tukholman keskustassa viime lauantaina. Kuva: Anders Wiklund / EPA
Ihmiset pitivät turvaväliä toisiinsa Tukholman keskustassa viime lauantaina. Kuva: Anders Wiklund / EPA

Ruotsi on pakon edessä muuttamassa koronaviruksen torjunnassa käyttämäänsä linjaa.

Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.

– He ovat varmaan vetäneet johtopäätökset siitä, että tautitaakka on korkea ja kuolemia on ollut aika paljon. He ovat varmaan katsoneet, että viimeistään nyt pitää painaa vähän jarrua, Salminen sanoo.

Ruotsin valtiopäivät vahvisti torstaina lain, joka antaa hallitukselle mahdollisuuden sulkea tilapäisesti esimerkiksi kahviloita, ravintoloita, museoita ja kuntosaleja sekä rajoittaa kokoontumisia. Tähän asti Ruotsi on erottunut monesta muusta maasta melko lievillä koronaviruksen vastaisilla toimilla.

Salmisen mukaan Ruotsissa on arvioitu, että pitämällä yhteiskunta auki koronavirus aiheuttaa kerralla kovan iskun, mutta lopulta vaikutus koko yhteiskuntaan jää pienemmäksi.

– Suomessa on katsottu, että meidän perustuslain mukaan ihmisen terveyden ja hengen suojelu on niin korkealla, että sen eteen täytyy tehdä kaikki ainakin alkuun, ettei epidemian vaikutus pääse ryöstäytymään käsistä.

Kyseessä on ollut Salmisen mielestä viisas ratkaisu Suomen päättäjiltä, ja se on säästänyt ihmishenkiä. Vielä ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä lopullista arviota kumman maan toimintamalli osoittautuu pitkällä aikavälillä paremmaksi.

Matkan varrella pitää olla valmis oppimaan

Joissain arvioissa on esitetty, että epidemian eri etenemisvauhdit johtavat lopulta melko samanlaiseen tulokseen esimerkiksi kuolleiden määrässä.

Asiaa on vaikea arvioida. Salmisen mukaan on kuitenkin selvää, että mitä nopeammin epidemia etenee, sitä korkeammaksi kuolleisuus kasvaa, koska terveydenhuolto ylikuormittuu. Sen takia viruksen etenemistä tulee hidastaa voimakkaasti.

Epidemian hidas eteneminen antaa mahdollisuuden myös oppia muiden maiden tekemistä ratkaisuista.

– En näe asiaa siten, että epidemian alussa päätetään, miten toimitaan, ja samalla tavalla toimitaan loppuun asti. Matkan varrella pitää pystyä oppimaan, mikä toimii ja mikä ei, koska kyseessä on uusi tauti, Salminen toteaa.

Eri maiden toimien vertailu on vaikeaa

Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä tiistaina julkaistun haastattelun mukaan Salmisen ja Ruotsin johtavan epidemiologin Anders Tegnellin näkemykset ovat hyvin samankaltaiset, mutta poliittiset päätökset ovat johtaneet erilaisiin linjoihin viruksen torjunnassa.

Salminen tarkentaa, että hän on samaa mieltä ruotsalaiskollegan kanssa siitä, miten epidemia leviää ja yleisistä torjuntakeinoista, mutta hän ei kannata Ruotsin toimintamallia.

– Ruotsin päätös pitää yhteiskunta aika auki on ollut mielestäni aika riskialtista politiikkaa.

Eri maiden viruksen vastaisten toimien vertailu on hänestä ongelmallista, koska ulkopuolisen on vaikea saada selkeää kuvaa, mitä kaikkea päätösten taustalla on. Esimerkiksi Ruotsin lait eivät ole mahdollistaneet samanlaisten rajoitustoimien asettamista kuin mitä Suomessa on tehty.

Suomen valmiuslaki on mahdollistanut voimakkaat rajoitustoimet, koska siihen on lisätty, että se voidaan ottaa käyttöön myös pandemian tapauksessa.

– Muuten olisi ollut kovin vaikeaa ja lakeja olisi pitänyt säätää hyvin äkkiä, enkä ole ihan varma miten nopeasti siinä olisi onnistuttu.

Testauksen lisäksi altistuneet pitää jäljittää

THL ilmoitti tällä viikolla, että koronaviruksen testausta lisätään ja laajennetaan.

Pelkkä testaus ei kuitenkaan riitä epidemian hidastamisessa. Salminen kertoo, että positiivisen testin antaneen henkilön lähikontaktit pitää selvittää ja virukselle altistuneet pitää asettaa karanteeniin. Vasta koko ketjun haltuun saamisen avulla viruksen etenemistä pystytään estämään tehokkaasti.

– Sillä tavalla voidaan pyrkiä yksilötasolla katkaisemaan tartuntaketjuja sen sijaan, että käytetään isoja koko väestöön kohdistuvia perusoikeuksien rajoittamiskeinoja.

Perustuslakivaliokunta on jo edellyttänyt omassa mietinnössään, että epidemian torjunnassa edettäisiin tähän suuntaan.

Salmisen mukaan laajennettu testaus ja altistuneiden asettaminen karanteeniin ei korvaa suoraan erilaisia sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen rajoitustoimia, mutta se tuo yhden lisän viruksen vastaiseen taisteluun.

Työryhmän tuloksia saadaan ensi viikolla

Hallitus on asettanut ryhmän, joka pohtii parhaillaan keinoja, joilla koronavirusepidemiaa pystyttäisiin torjumaan jatkossa parhaimmalla mahdollisella tavalla.

– Arviot ovat vielä kesken, mutta luulen, että ensi viikolla ollaan jo vähän viisaampia asian suhteen.

Ryhmän tehtävänä ei ole pelkästään tarkastella toimien vaikutusta epidemiaan, vaan se arvioi erilaisten toimien vaikutuksia laajemmin koko yhteiskuntaan. Sen takia ryhmässä on muidenkin alojen asiantuntijoita kuin vain terveysviranomaisia.

– Pitkän päälle on hyvin vaikea nähdä, että mentäisiin näin suljettuna eteenpäin. Yhteiskuntaan alkaa tulla niin paljon vaurioita, mikä johtaa omiin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiinsa.

Uusimmat

Fingerpori

comic