Uutiset

Tiedonkulun ongelmia ilmi jättihankkeiden alla – elvytysrahastosta ja hävittäjistä päätettäessä tiedon syytä kulkea

Käynnissä oleva selvitys on paljastamassa puutteita eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisessa. Ongelmien korjaamiselle on tarvetta, sillä edessä on jättimäisistä hankkeista, kuten elvytysrahastosta ja hävittäjistä päättäminen, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisessa on merkittäviä puutteita, vaikka valiokunnat kokevat tiedonkulun toimivan pääosin hyvin. Kuva: Compic/Pekka Sipola
Eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisessa on merkittäviä puutteita, vaikka valiokunnat kokevat tiedonkulun toimivan pääosin hyvin. Kuva: Compic/Pekka Sipola

– Esimerkkinä räikeästä eduskunnan tiedonsaantioikeuden laiminlyömisestä voidaan pitää tapaa, jolla ulkoministeriö lähes kahden vuoden viiveellä informoi ulko- ja puolustusvaliokuntaa keskeisestä Suomen Nato-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta. Puolustusministeriö taas jätti valiokunnille etukäteen kertomatta Ison-Britannian kanssa vuonna 2016 solmittavasta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta.

– Valiokunta on joissakin tapauksissa saanut muilta toimijoilta tai lehdistön kautta tietoonsa toimialaansa kuuluvia tärkeitä asioita ja sen pohjalta joutunut jälkikäteisesti pyytämään asiassa valtioneuvostolta tietoja.

– Valiokunnan kysymyksiin on voitu vastata niin yleisluonteisesti, ettei vastauksilla ole ollut yhtymäkohtaa esitettyihin kysymyksiin.

Näin suorasukaisesti osa eduskunnan valiokunnista kuvailee ongelmia päätöksentekoon liittyvän tiedon saamisessa. Lausunnot ovat osa perustuslakivaliokunnan käynnistämää selvitystä eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta.

Lännen Media kertoi sunnuntaina, että lausunnot paljastavat useita merkittäviä puutteita tiedonkulussa, vaikka suurin osa valiokunnista on tiedonsaantiin melko tyytyväisiä.

Selvitys on parlamentarismin toteutumisen kannalta ytimessä. Kansanedustajien tiedonsaanti vaikuttaa suoraan siihen, millaisia päätöksiä nämä yhteisistä asioistamme tekevät.

Olennainen tieto on oltava käytössä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä asiat tulevat täysistuntoon valiokuntien mietintöjen pohjalta. Usein kuulee sanottavan, että tärkein työ eduskunnassa tehdään nimenomaan valiokunnissa.

Selvitystä ei ole rajattu meneillään olevaan hallituskauteen. Tämä näkyy lausunnoista, joissa viitataan osin vuosia vanhoihin asioihin. Tässä tapauksessa vanhoja kannattaakin kaivella, sillä tietynlaisella toimintakulttuurilla on taipumus elää vuodesta toiseen. Olennaisia ovat yksittäisten tapausten lisäksi niiden paljastamat luutuneet toimintamallit.

Valiokuntien lausunnot paljastavat, että kansanedustajien informointi olisi voinut olla parempaa muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä selvityksistä. Tähän viittaa sekä puolustusvaliokunta että ulkoasianvaliokunta. Aihepiiri on erityisen ajankohtainen Suomen valmistellessa miljardiluokan hävittäjäkauppaa.

Ajassa ovat kiinni myös EU-päätöksenteosta annetut lausunnot, jotka herättävät epäilyn siitä, että EU-asioista päätetään toistuvasti kiireessä ilman riittävää paneutumista. Lausunnoissa myös patistetaan valmistelevia virkamiehiä avaamaan EU-ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia eduskunnalle toimitetuissa asiakirjoissa laajemmin sekä muistutetaan, että ”julkisuuden rajoitus on väkevä poikkeus eduskuntatyön julkisuudesta”.

EU-maiden pitäisi päästä yhteisymmärrykseen 750 miljardin euron elvytysrahastosta. Kyse on samalla siitä, kuinka suureksi muun muassa Suomen osuus yhteisvastuullisesta paketista aikanaan voi nousta.

Suotavaa olisi, että ihan jokainen edustaja tietäisi varsinkin tämän kokoluokan asioissa, mistä on päättämässä ja millä ehdoilla.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic