Uutiset

Tiedonpimitys munakriisissä kummastuttaa Evirassa: "Ihmisten terveys on ensisijainen asia"

Hyönteismyrkky fiproniilin saastuttamia kananmunia on löydetty jo 15 EU-maasta sekä Sveitsistä ja Kiinan Hong Kongista. Uutistoimisto Reutersin mukaan tähän mennessä on vedetty myynnistä miljoonia munia. Tieto myrkkymunista levisi Eurooppaan kesällä. Reutersin mukaan Hollannissa kuitenkin tiedettiin saastuneista munista jo marraskuussa 2016.

 

Eviran elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen ihmettelee Hollannin menettelytapaa.

– Tämä kriisi on ollut ilmeisesti tiedossa jo jonkin aikaa, mutta se on tuotu julkisuuteen vasta kesällä. On vedottu siihen, että rikostutkinta on ollut kesken. Se, että rikostutkinnan varjolla ei anneta tietoa terveysvaaratilanteista, on meidän näkökulmastamme asia, josta on ehdottomasti keskusteltava EU-tasolla. Kun on terveysvaara, siitä pitäisi voida kertoa silläkin uhalla, että se jollakin tavalla vaikuttaa rikostutkintaan. Ihmisten terveys on ensisijainen asia.

Räsäsen mukaan tarvittaviin toimenpiteisiin olisi voitu ryhtyä aiemmin, jos myrkkytapauksista olisi tiedotettu aiemmin.

– Aineen käyttö olisi selvitetty nopeammin ja tilat, joissa sitä on käytetty, olisi saatu nopeammin tietoon.

Eu pitää kokouksen munaskandaalista

Jotta vastaavaa kriisiä ei pääsisi tapahtumaan uudelleen, EU:n ruokaturvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis on kertonut järjestävänsä munaskandaalista korkean tason kokouksen syyskuun loppuun mennessä, Reuters uutisoi.

Kokoukseen kutsutaan tapaukseen liittyvät ministerit ja EU-maiden kansalliset valvontaviranomaiset. Suomen osalta kutsu koskee todennäköisesti ainakin Eviraa.

Jos Suomi saa kutsun kokoukseen, mikä on sen kanta tiloilla käytettäviin myrkkyihin? Entä tarvitaanko Eurooppaan tiukempaa lainsäädäntöä myrkkyjen suhteen?

– Voimassa oleva lainsäädäntö antaa jo keinot välttää tämän tyyppiset ongelmat. Ensimmäinen keino onkin se, että voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatetaan, ennen kuin mietitään sitä, tarvitaanko lisää lainsäädäntöä, Räsänen sanoo.

Lisäksi Räsäsen mielestä on tärkeää, että tuholaistorjunta-aineita tarjoaville yrityksille tehdään selväksi, että heilläkin on oma vastuunsa koko elintarvikeketjun puhtaudesta ja turvallisuudesta.

– Hollannin tapauksessa olennaista on se, onko myrkyn lisääminen ollut tahallista vai onko myrkyn lisääminen johtunut tietämättömyydestä. Jos kyse on tiedonpuutteesta, pitäisi miettiä, millä tavalla tällaisille yrityksille saadaan tieto siitä, että heilläkin on oma vastuunsa. Jos taas kyse on tahallisesta teosta, täytyy selvittää, miten tällaiset toimijat saadaan kuriin.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan

Oma lukunsa on myös se, että Keski-Euroopassa tiloja ylipäätään on paljon enemmän ja tiheämmässä kuin esimerkiksi Suomessa. Se voi lisätä Räsäsen mukaan ongelmien riskiä.

– Tiloja on tiuhaan siellä, missä on ihmisiäkin. Kun taas lisätään eläinmäärää kustannustehokkuuden lisäämiseksi, voi aina olla se riski, että käytetään kyseenalaisia keinoja. Kun eläimiä on tiheästi ja paljon, on olemassa myös riski, että taudit leviävät nopeammin.

Toisaalta Räsäsen mukaan ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että isot tilat järjestään toimisivat huonommin kuin pienet.

– Maatiloilla on kyse siitä, että pyritään saamaan kustannuksia alas. Joskus keinot eivät olekaan oikeita.

Toistaiseksi suomalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Keskieurooppalaisia kuorimunia ei Suomessa muutenkaan myydä, ja ulkomaisia munaa sisältäviä tuotteitakin on Tullin mukaan tuotu hyvin pieniä määriä.

Räsäsen mukaan Suomeen ei ole tuotu myrkkyä sisältäviä kuorimunia tai munatuotteita.

Asiasanat

Uusimmat