Uutiset

Tiedot "Kiinassa leviävästä uudenlaisesta virustaudista" olivat vuosi sitten hataria ja muuttuivat nopeasti

Vuosi sitten asiantuntijat arvioivat uuden koronaviruksen tarttuvan heikosti ihmisestä toiseen. Siksi sen leviämistä Suomeen pidettiin epätodennäköisenä.
Vartija yritti estää valokuvaajaa kuvaamasta Huananin kalatoria Kiinan Wuhanissa viime joulukuussa. Koronaviruksen alkuperä jäljitettiin yli vuosi sitten sinne. Kuva: ROMAN PILIPEY
Vartija yritti estää valokuvaajaa kuvaamasta Huananin kalatoria Kiinan Wuhanissa viime joulukuussa. Koronaviruksen alkuperä jäljitettiin yli vuosi sitten sinne. Kuva: ROMAN PILIPEY

Kirjoitin ensimmäisen koronavirusjuttuni tasan vuosi sitten. Koska koronavirus oli vielä suurelle yleisölle tuntematon käsite, muotoilin sen otsikkoon ”Kiinassa leviäväksi uudenlaiseksi virustaudiksi”. Iltapäivälehdissä se kulki salaperäisyyttä ja uhkaa viestivän mysteeriviruksen nimellä.

Lännen Media oli kirjoittanut aiheesta jo ennen tammikuun 20. päivän juttuani. Kiina raportoi Maailman terveysjärjestö WHO:lle Wuhanin keuhkokuumetapauksista 31. joulukuuta 2019, ja kiinalainen media kertoi 11. tammikuuta ensimmäisen ihmisen kuolleen sairauteen. Tuolloin kiinalaiset olivat jo tunnistaneet viruksen uudeksi koronavirukseksi.

Muutaman päivän sisällä virus oli levinnyt Wuhanista Thaimaahan ja Japaniin. Siksi oli selvitettävä, voisiko sairaus levitä Suomeen – siitä huolimatta että mahdollisuus tuntui yhtä kaukaiselta kuin kiinalainen kalatori, jonne viruksen alkuperä oli paikannettu.

THL:n asiantuntija rauhoitteli

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL oli seurannut tilannetta WHO:n ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n raporteista viikkoja. Toimittajien lisääntyvät kysymykset oli keskitetty johtavalle asiantuntijalle Jussi Sanelle, joka siirtyi viime syyskuussa töihin WHO:lle.

Puhelinkeskustelussa Sanen viesti oli rauhoittava, vaikka asiantuntijoiden käsitys tilanteesta muuttuisi vielä rajusti. Todennäköisyys sille että Suomessa olisi tautia, oli Sanen mukaan pieni, ja lähiviikot osoittaisivat, voisiko virus levitä meille asti.

Siihen vaikuttaisivat viruksen tarttuvuus, joka oli Sanen mukaan heikko sekä sen aiheuttama kuolleisuus, joka sekään ei näyttänyt yhtä vakavalta kuin 2000-luvun alun sars-epidemiassa.

Sane kuitenkin muistutti viisaasti tilanteen vielä kehittyvän ja sanoi, että niin tarttuvuus kuin kuolleisuus voisivat vielä muuttua. Hän antoi kiitosta Kiinalle tietojen jaosta, sillä 800 ihmistä tappaneessa, Kiinasta alkaneessa sars-epidemiassa viranomaiset peittelivät tietoja.

Myöhemmin kävi ilmi, että Kiina hiljensi wuhanilaislääkäreitä, jotka yrittivät varoittaa taudin vakavuudesta. Asiasta kertoi muun muassa BBC. Muutoin asiantuntijoilla olisi Suomessakin voinut olla taudin tarttuvuudesta erilainen kuva jo sen alkuvaiheessa.

Kiina sulki miljoonakaupungit

Tilanteen vakavuus Kiinassa tarkentui parin päivän päästä, kun haastattelin Wuhanissa asunutta suomalaisopiskelija Valtteri Nättiahoa.

Viranomaiset eristivät nopealla päätöksellä 11 miljoonan asukkaan Wuhanin sekä sen naapurikaupungin, 7,5 miljoonan asukkaan Huanggangin taudin rajaamiseksi. Nättiaho pääsi pois kaupungista viimeisellä junavuorolla.

Vuosi tapahtumien jälkeen Nättiaho kertoo, että palasi onnistuneesti Suomeen ja välttyi sairastumiselta covid-19-tautiin.

– Turvatoimet Aasian maissa olivat täysin eri luokkaa kuin länsimaissa, joissa suhtautuminen oli lepsumpaa. Suomen lentokentällä ei ollut mitään kontrollia palatessa, hän sanoo.

Suomessa todettiin ensimmäinen koronavirukseen sairastunut 29. tammikuuta. Hän oli turisti Kiinan Wuhanista. THL:n johtaja Mika Salminen kommentoi taudin leviämisen olevan Suomessa epätodennäköistä. Toinen sairastunut, Italiassa matkustanut nainen, todettiinkin vasta lähes kuukausi myöhemmin.

WHO julisti koronaviruspandemian 11. maaliskuuta. Koronavirukseen on tähän mennessä kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä ja 95,6 miljoonaa on sairastunut.

Uusimmat

Fingerpori

comic