Uutiset

Tiedustelulakien tiellä ei pitäisi olla perustuslaillisia esteitä – Onko syrjintä kielletty riittävin sanoin?

Valiokuntaneuvos Ossi Lantto (vas.), professori Juha Lavapuro, oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (oik.) odottivat pääsyä perustuslakivaliokunnan kokoukseen keskiviikkona. Kuva: Silja Viitala

Perustuslakivaliokunta käsitteli keskiviikkona siviili- ja sotilastiedustelulakien perustuslakikysymyksiä. Iltapäivällä vaikutti siltä, ettei suuria ongelmia ole vaan kyse on ennemmin pienistä viilauksista, joita saatetaan tehdä.

Tiedustelulait antavat erityisesti Supolle ja Puolustusvoimille lisää toimivaltuuksia.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pohtii tiedustelulainsäädännön olevan pääpiirteittäin kunnossa perustuslakiin nähden.

Jääskeläinen oli monen muun lainoppineen kanssa selvittämässä tilannetta perustuslakivaliokunnalle vielä kertaalleen.

– Mitään sellaisia ongelmia tässä ei ole tullut esille, jotka vaarantaisivat lakiesitykset. Näkisin, että lait voivat edetä, Jääskeläinen pohti sen jälkeen, kun lakiesityksiä oli valiokunnassa käsitelty.

Myös professori Mikael Hidén oli samoilla linjoilla.

– Esteitä lain eteenpäin viemiselle ei ole. Täysistunto päättää viime kädessä, hän miettii.

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin se päätöksentekijä, joka Suomessa sanoo, onko jokin laki perustuslain mukainen.

Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ei kommentoinut tiedustelulakien tilannetta tiistaina iltapäivällä.

– Jatkamme valiokuntaneuvosten tekemän koonnin pohjalta. Se on seuraava askel. En muuten kommentoi keskeneräistä asiaa, hän vastasi toimittajille.

Miten syrjintä kielletään?

Perustuslakivaliokunnan pöydällä on pääosin sote-uudistuksen lakipaketteja. Tiedustelulait saadaan todennäköisesti ripeästi käsiteltyä. Kuvaaja: Silja Viitala

Mikä siviili- ja sotilastiedustelulaissa on askarruttanut? Ainakin syrjinnän kieltämisen sanamuodot.

Keskiviikkona julkistettiin asiantuntijoiden antamia lausuntoja. Niissä pohdittiin esimerkiksi sitä, onko syrjinnän kieltäminen kirjattu lakeihin tarpeeksi hyvin.

Esimerkiksi siviilitiedustelulakiin on ollut tarkoitus kirjoittaa, että “tietoliikennetiedustelun kohdentaminen on toteutettava syrjimättömästi”.

Muun muassa professori Martin Scheinin pitää tätä kirjausta riittämättömänä perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimuksiin nähden.

Scheininin mielestä lakiin olisi kirjattava, ettei tietoliikennetiedustelun kohdentaminen saa ilman hyväksyttävää perustetta tapahtua iän, sukupuolen, alkuperän, kansalaisuuden, asuinpaikan, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaaliseen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella.

Teknisesti vaikea laki

Syrjintäesimerkki kertoo osaltaan siitä, että tiedustelulainsäädäntö on vaikea laki teknisesti ja tulkintoja voi olla erilaisia. Samalla laki on yhteiskunnallisesti merkittävä. Tarvetta suuremmille tiedusteluvaltuuksille koetaan olevan muun muassa terroriuhkien takia ja Ukrainan sota on vauhdittanut sotilastiedustelulain muutoksia.

Monesta asiantuntijan lausunnosta henkii se, ettei suuria ongelmia pitäisi olla.

– Yleisarvioni kokonaisuudesta on, että tiedustelulainsäädäntö on jäljempänä esitettävin huomautuksin varsin tasapainoinen kokonaisuus, oikeuskansleri Tuomas Pöysti kirjoittaa lausunnossaan.

Myös oikeuskansleri on pohtinut syrjinnän kieltämisen ilmaisua tietoliikennetiedustelun osalta sekä teknistä laitetarkkailua. Teknisen laitetarkkailun ja perusoikeuksien välillä ei ole Pöystin mukaan ristiriitaa.

Lakiasiantuntijat eivät ottaneet voimakkaasti kantaa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kirjoituksiin “perustuslakitalebaneista”. Niinistö on pelännyt, että kriittiset lainoppineet vesittäisivät tiedustelulakeja ulkoparlamentaarisella vaikuttamisella ja on harmistunut lakiesitysten uudesta viiveestä.

– Mielestäni ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen kuulostaa kovalta. Tässä heräsi kuitenkin erilaisia kysymyksiä, onko kaikki kohdallaan. Oli varmaan hyvä saada tämä vielä perustuslakivaliokunnan katsottavaksi, professori Hidén pohti.

Miksi lakeja taas käsitellään?

Eduskunnan puhemiesneuvoston ehdotuksesta tiedustelulait päätettiin viime viikolla lähettää täysistunnon sijaan vielä valiokuntien käsiteltäviksi.

Taustalla vaikutti ainakin se, että perustuslakiasiantuntijat professori Juha Lavapuro ja professori Martin Scheinin olivat sosiaalisessa mediassa esittäneet huolia lakien perustuslaillisuudesta.

Huolia on liittynyt ainakin syrjinnän kieltämisen sanamuotoihin sekä tekniseen laitetarkkailuun.

Perusoikeuksien toteutumisesta halutaan näin varmuus ennen kuin lait täysistunnossa käsitellään.

Nykyinen eduskunta ehtii todennäköisesti hyväksymään tiedustelulait vielä maaliskuussa, jos uusia mutkia ei tule eteen.

Tiedustelulait antavat erityisesti Supolle ja Puolustusvoimille lisää mahdollisuuksia tehdä tiedustelua.

Uusimmat